Uutinen

Helsinki-konferenssi: EU pitää kansainvälistä yhteistyötä koossa

Euroopan unionilla on mahdollisuus toimia vetäjänä ja välittäjänä kansainvälisissä asioissa, jos se pitää poliittista vaikutusvaltaansa yllä, todettiin Helsinki-konferenssin seminaarissa
Jari Nousiainen
8.9.2005

Euroopan unioni on jo saanut paljon aikaan globaalien haasteiden voittamisessa, kehui Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja Helsinki-konferenssissa pidetyssä EU in Global Affairs -seminaarissa keskiviikkona 7.9. Esimerkiksi Kioton sopimuksen voimaantulo, kansainvälinen rikostuomioistuin ja WTO:n Dohan neuvottelukierroksen jatkuminen ovat Tuomiojan mukaan EU:n toiminnan ansiota.

EU:n rooli kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä on Tuomiojan mielestä keskittynyt neuvotteluiden koossa pitämiseen, yhtenä tärkeimmistä Lähi-idän "tiekartan" neuvottelut. Hän pitää tärkeänä, että vaikkei "tiekarttaa" suuremmin seuratakaan, rauhanprosessia on pystytty jatkamaan.

Entinen EU-komissaari, tanskalainen Poul Nielson totesi EU:n olevan erityisen tärkeä toimija kehitysavun alueella. "EU on YK:n ja Maailmanpankin lisäksi ainoa taho, joka toimii kaikissa kehitysmaissa." EU-maiden yhteenlaskettu virallinen kehitysapu on 55 prosenttia koko maailman kehitysavusta. Tavoitteiden perusteella EU:n osuus kasvaa lähivuosina, kun EU-maiden kehitysavun keskiarvoksi pyritään vuoteen 2015 mennessä saamaan 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Kansainvälinen yhteistyö on vielä kehittymätöntä

"EU ajaa monenkeskisesti neuvoteltua kansainvälistä lainsäädäntöä ja yhteistyötä", Nielson vakuutteli EU:n tavoitteista. Aina siitä ei kuitenkaan ole apua, koska se edellyttää kaikilta osapuolilta halua kansainväliseen yhteistyöhön. "Me vasta rakennamme kansainvälistä yhteistyötä, ei mitään sellaista vielä ole."

Esimerkiksi Tobinin veron kaltaisista asioista Nielson totesi, että EU kyllä ajaisi sellaisia aloitteita, jos olisi mitään mahdollisuuksia toteuttaa niitä. Toteuttaminen ei kuitenkaan onnistu niin kauan, kun esimerkiksi Yhdysvallat järjestelmällisesti kieltäytyy osallistumasta hankkeisiin, hän pahoitteli.

Yhteistyön vaikeuksista kertoo sekin, että ensi viikolla pidettävän New Yorkin huippukokouksen valmistelut huolestuttivat ministeri Tuomiojaa, joka osallistuu kokoukseen Suomen delegaatiossa. Useiden osapuolien toiveet muutoksista kokouksen loppuasiakirjaehdotukseen vaikeuttavat merkityksellisten päätösten tekemistä. "EU vaikuttaa ainoalta toimijalta, joka pyrkii eteenpäin YK-uudistuksessa."

Nielson oli mukana laatimassa YK:n vuosituhattavoitteita ja hän epäilee vuosituhattavoitteiden tarkastelun kärsivän YK-uudistuksen käsittelystä. "En pidä siitä, että YK:n uudistus ja vuosituhattavoitteiden arviointi sullotaan yhteen viikkoon."

Ongelmallisia ovat myös WTO-neuvottelut, joissa kehitysmaiden vaatimuksena on EU:n ja USA:n maataloustukien poistaminen. "En usko nopeaan muutokseen EU:n maatalouspolitiikassa", Tuomioja totesi.

Globaaleihin asioihin puuttuminen edellyttää yhteistä politiikkaa

Sekä Tuomioja että Nielson arvioivat perustuslakiluonnoksen kaatumisen vaikutuksia EU:n kansainväliseen rooliin. Tuomioja totesi, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka pystytään toteuttamaan kaikilta osin ilman perustuslakia. Nielsonin mielestä tarvitaan vain päättäväisyyttä edetä Euroopan integraatiossa, jos ja kun sitä edelleen halutaan jatkaa.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitys EU:n toiminnalle kansainvälisissä yhteyksissä on oleellinen. "Jos EU:lla on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, miksi YK:n turvallisuusneuvostossa on kaksi EU-maata?", kysyi Nielson. Seminaarin paneeliosuuteen osallistunut Jean-Francois Rischard Maailmanpankista piti tämänkaltaista tilannetta suorastaan haitallisena EU:lle, koska sen ulkopolitiikan hajanaisuus murentaa uskottavuutta. "EU:n on pysäytettävä vaikutusvaltansa heikkeneminen."

Rischard oli huolestunut lukuisten käsillä olevien globaalien kriisien hoitamisesta ilmastonmuutoksesta aidsiin. EU:n olisi syytä tehostaa toimintaansa Tuomiojan mainitsemista saavutuksista huolimatta. "Ympäristöongelmien ratkaisemiseksi ei tehdä tarpeeksi."

Rischard peräänkuulutti globaalia päätöksentekoa, sillä YK ei kykene rakenteensa ja jäsentensä ristiriitojen vuoksi etenemään keskustelussa. Vastaavasti rikkaimpien teollisuusmaiden ja Venäjän G8-ryhmä tekee hänen mukaansa vain pinnallista yhteistyötä eikä jaksa keskittyä yhteen asiaan kovin pitkään.

Kritiikkiä EU:n ulkopolitiikkaa kohtaan esitti myös Konrad Raiser Kirkon maailmanneuvostosta. Hän huomautti, ettei EU ole mitenkään tukenut jäsenmaitaan pakolaispolitiikan muotoilussa. Hän toivoi unionilta yhteistä politiikkaa, joka täydentäisi pakolaissopimusta ja vastaisi nykyiseen pakolaistilanteeseen.