Uutinen

Häviääkö Thaimaa huumesodan Burmalle vai itselleen?

Timo Kuronen
12.4.2000

Huumeista, varsinkin metamfetamiinista, näyttää tulleen korruption ohella Thaimaan suurin kansallinen ongelma parivuotisen talouskriisin vähitellen lievennyttyä. Viimeviikkoina Thaiman viranomaiset ovat takavarikoineet ennatyksellisiä amfetamiinipillerisaaliita - niinpä media, kansalaisjarjestot kuin useat viranomaisetkin ovat vaatineet tehokkaampia toimia huumeidenvastaisessa taistelussa.

Maaliskuussa tehtiin ennätyksellinen lähes 4,5 miljoonan metamfetamiinipillerin kertatakavarikko. Viimevuonna viranomaisten yhteissaalis oli 48 miljoonaa pilleriä eli yli 4000 kiloa, kun vuonna 1995 luku oli vain 6 milj. pilleriä. Suurin osa amfetamiinista salakuljetetaan Koillis-Burmasta, Thaimaan, Kiinan ja Laosin rajojen pinnassa olevien etnisten ryhmien (Wa, Shan, Kokang) alueelta. Vaikutusvaltaisin ryhmä on itsenäisyystaistelua käyvä United Wa State Army (UWSA). Viime vuonna tuotannon Burmassa arveltiin olevan 200 miljoonan pillerin luokkaa, tänä vuonna luvun ennakoidaan nousevan jopa 600 miljoonaan.

Viranomaisten syyttävä sormi on kääntynyt Burman sotilasjuntan suuntaan. Thaimaan turvallisuusviranomaiset syyttävät junttaa kaksinaamaisuudesta: se vakuuttaa pyrkivänsä huumetuotannon vähentämiseen, jopa tekevänsä yhteistyotä asiassa UWSA:n kanssa, mutta yhtä kaikki Thaimaaseen virtaa huumeita entistä enemmän. Thaimaan sotilaat pelkäävät, että Burma tieten tahtoen pyrkii tuhoamaan Thaimaan, etenkin sen nuorison, rauhanomaisin keinoin. Thaimaa rappeutuu, aseita ei tarvita ja sekä juntta että Burman separatistiliikkeet saavat huumeista miljardiluokan rahat vuosittain. Menneinä vuosisatoina siamilaiset kuningaskunnat, mm. Sukothai ja Ayutthaya, joutuivat aika-ajoin burmalaisjoukkojen tuhoisten hyokkäysten kohteiksi.

Thaimaan pohjoisilla rajoilla käydään nyt oikeaa huumesotaa. Thaiarmeijan ja poliisin sekä huumekuriirien yhteenotoissa kuolee ihmisiä viikoittain. Muutama rajanylityspaikka on suljettu kokonaan, mutta vuoristoisella ja metsäisellä alueella rajan kattava valvonta on mahdotonta. Salakuljetusreitit muuttuvat jatkuvasti ja pienet amfetamiinia valmistavat keittiölaboratoriot on helppo siirtää uuteen paikkaan. Viranomaiset yllättyivät itsekin viimekuisesta jättitakavarikosta; se tapahtui Burman rajan läheisyydessä, mutta maan eteläosassa. Lisäksi viimeaikoina on maahan alkanut virrata metamfetamiinia myös Kambodzhan puolelta, jonne taiwanilaiskemistit ovat perustaneeet ainakin viisi uutta tehdasta. Metamfetamiinituotantoa on myös sekä Thaimaassa etta Laosissa.

Huumausaineiden kauppa ja kayttö Thaimaassa on kasvanut voimakkaasti, vaikka niistä säädetyt rangaistukset ovat ankaria. Viikko sitten kaksi miestä sai kuolemanrangaistuksen puolen miljoonan metamfetamiinipillerin hallustapidosta ja myyntiyrityksestä. 20 gramman hallussapidosta on saadetty 20 vuoden vankeusrangaistus. Jopa yhden pillerin hallustapidosta voi saada vankeutta tai tuhansien markkojen sakot. Maan vankilat ovatkin alkaneet pursuta huumausainetuomioita kärsiviä ihmisiä. Ja Thaimaan vankilat eivät tunnetusti ole mitään mukavuuslaitoksia.

Viimeaikoina keskustelua on herättanyt se, onko viranmaisten ankara rangaistuspolitiikka ainoa tai oikea tie huumausaineongelman ratkaisuun. Kemiallisesti valmistettu amfetamiini luokiteltiin aiemmin neurologisesti vaikuttavaksi aineeksi, mutta yleistyneen käytön ja laittoman kaupan vuoksi se päätettiin vuonna 1996 luokitella huumausaineeksi. Itse asiassa laittomuus on vain lisännyt amfetamiinin suosiota ja nostanut sen hintaa. Se on syrjäyttänyt heroiinin yleisimpänä huumausaineena. Heroiinintuotanto on laskenut, sillä Thaimaa ja sen naapurimaat ovat kitkeneet oopiuminviljelyä länsimaiden avun turvin kontrolloimalla vuoristokansoja ja edistämallä rahakasvien kuten vihannesten ja kahvin viljelyä.

Kriitikoiden mielesta Thaimaan huumepolitiikka seuraa sokeasti Yhdysvaltain moralistista ja astronomisen kallista huumetaistelumallia. Kaikki huumeet nähdään yhta vaarallisiksi ja niistä annetaan samanlaiset tuomiot. Näkyvät ratsiat ja kovat tuomiot ovat viranomaisille helpompi tie kuin kansan valistus huumausaineista. "Demand-side reduction" eli kysynnän vähentäminen nähdään hitaaksi ja poliittisesti epäsuosituksi tieksi, joten sitä ei suosita.

Useiden asiantuntijoiden mukaan huumepolitiikan muutoksen tulisi lähteä huumeidenkäyttäjien luokittelusta: heitä ei saisi käsitellä kovan luokan rikollisina, vaan sairaina, hoitoa ja psykiatrista tukea tarvitsevina ihmisinä. Samalla pitäisi kasvatuksen ja tiedotuksen keinoin pyrkiä estämään nuorisoa aloittamasta huumeiden kokeilua, jotta huumeiden kysyntä kääntyisi laskuun. Muutoin vaarana on, että Thaimaaseen syntyy huumemafoiden vastapainoksi kallis ja jättimäinen, omaa olemassaoloaan puolustava sotilaallinen anti-huumemafia.

Lahteet: Bangkok Post 23.3.2000, 1.4.2000, 2.4.2000 The Nation 25.3.2000, 27.4.2000

Timo Kuronen