Kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Pirkko-Liisa ’Tyty’ Kyöstilä ja Heidi Hautala kansalaisjärjestöseminaarissa 10. marraskuuta.
Kuva:
Sami Taberman
Kepa
Uutinen

Hautala: Ihmisoikeudet olleet järjestöjen agendalla vuosia

Järjestöt voivat toimia vaikkapa seksuaalivähemmistöjen ja vammaisten kanssa maissa, joissa toimiminen olisi ministeriölle vaikeaa, kehui kehitysministeriö ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarissa.
Anna-Sofia Joro
11.11.2011

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarissa 10. marraskuuta pohdittiin oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä. Tilaisuuden avannut kehitysministeri Heidi Hautala korosti järjestöjen merkitystä, jotta kysymykset saadaan entistä paremmin mukaan Suomen kehityspolitiikkaan.

"Ei liene liioittelua sanoa, että on hyvin paljon teidän asiantuntemuksenne varassa, että näin tulee tapahtumaan", Hautala totesi runsaalle yleisölle Finlandia-talossa.

Paraikaa kirjoitettavassa kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa ministeriö pohtii yhdessä järjestöjen kanssa mitä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion, demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen oikeasti tarkoittavat tällä vuosikymmenellä.

Monet järjestöt ovat syksyn mittaan tavanneet kehitysministeriä ohjelman valmistelun yhteydessä. Ministeriön tavoitteena on saada luonnos järjestöjen kommentoitavaksi joulukuussa.

"Toivon, että päivän keskustelu antaa ohjelmaan viime hetken inspiraatiota. Nyt on aika kiteyttää ja luoda ohjelma, joka olisi oikeasti ohjaava", Hautala kannusti.

Kestävän kehityksen keskiössä

"Ihmisoikeuksien toteutuminen laajassa merkityksessä on kestävän kehityksen keskeinen elementti. Äärimmäinen köyhyys sinällään on suuri yksittäinen ihmisoikeusloukkaus", Hautala totesi.

Ihmisoikeudet ja oikeusvaltio eivät ministerin mukaan ole kovin paljoa näkyneet ohjelmien painotuksissa viime aikoina, mutta ne ovat olleet järjestöjen kehitysyhteistyön lähtökohtia jo vuosien ajan.

Ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen vaatii kuitenkin monenlaisia ponnistuksia.

"Suomalaisten järjestöjen toiminta on ulkoministeriölle erityisen tärkeää maissa, joissa valtioiden välinen yhteistyö ei ole mahdollista. Järjestöt pystyvät kontaktiensa ja asiantuntemuksensa kautta osallistamaan syrjäytyneitä ryhmiä, kuten vammaisia ja seksuaalivähemmistöjä," Hautala pohti.

Ulkoministeriön ja kansalaisyhteiskunnan yhteinen tavoite kohdemaissa on luoda kansalaisyhteiskunnan toimintaa tukeva ympäristö.

Omistajuudesta puhuttaessa ministerin mielestä on keskeistä, ettei ajatella vain hallitusten vaan kaikkein heikompienkin omistajuutta. Puhe demokraattisesta omistajuudesta on paikallaan: kehitys kuuluu kaikille.

"On hyvin tärkeää, että Suomi käy kehittyvien maiden kanssa aitoa dialogia kehityksen suunnasta, mutta samalla painottaa ja perustelee ihmisoikeuksien merkitystä."

Suomalaisista vastuullisia maailmankansalaisia

Järjestöjen aktiivinen toiminta kotimaisen kehitysviestinnän ja -kasvatuksen kentällä sai Heidi Hautalalta kiitosta.

"Se on edellytys, jotta suomalaisista tulee tietoisia ja vastuullisia maailmankansalaisia, joilla on välineitä ymmärtää yhä monimutkaisemmalta tuntuvaa maailmaa."

Myös maahanmuuttajajärjestöillä on runsaasti annettavaa kansalaisyhteiskunnalle sekä Suomessa että kehitysmaissa.

Suomalaiset tekevät paljon vapaaehtoistyötä kehitysyhteistyöjärjestöissä ja lahjoittavat rahaa keräyksiin — eli haluavat kantaa globaalia yhteisvastuuta.

"Välillä ilmapiiri tuntuu kääntyvän sisäänpäin, mutta silti järjestöihin riittää innostuneita toimijoita. Monet ovat lähteneet aktiivisemmin mukaan, koska haluavat nousta käpertymisen tunnelmaa vastaan."

Sähköinen haku ensi vuonna

Seminaarissa kuultiin myös tilannekatsaus hanketuen ohjeistuksen uusimisesta ja sähköisestä hausta. Ylitarkastaja Matti Lahtisen mukaan tavoitteena on, että ensi vuonna sekä hanketuen että viestintä- ja kehityskasvatustuen haku hoituu sähköisesti.

Järjestöt voivat aloittaa valmistautumisen hoitamalla tunnukset kuntoon. Ensiksi kannattaa hankkia Y-tunnus, jollei sellaista jo ole. Tällä hetkellä tunnus ei ole erityisenä vaatimuksena, mutta sähköistä hakua varten sitä tarvitaan.

Y-tunnus on edellytys KATSO-tunnuksen hakemiselle, joka sähköistä hakua varten pitää hankkia. Vahvalla tunnistautumisella varmistetaan, että ministeriöön menee oikeasti järjestön virallinen tieto.

Lahtinen kehotti järjestöjä myös tarkistamaan perustietoilmoitukset, ajantasaisten yhteystietojen osalta. Lahtisen mukaan valitettavan paljon postia palautuu ministeriöön.

Yleisölle esiteltiin myös sähköistä hankekuvausta, jota on sorvattu hartaudella järjestöjen kanssa. Järjestöt voivat huokaista helpotuksesta ainakin siinä, että lomakkeita voi tallentaa ja kierrättää järjestön sisällä. Ministeriö myös lupaili opastusta ja testisessioita järjestelmän käytöstä.