Uutinen

Hankintalaki laittaa järjestöt ruotuun

Uusi laki julkisista hankinnoista astunee voimaan vuoden 2007 alusta. Se tuo muutoksia siihen, miten kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt saavat ministeriön rahoja käyttää.
Esa Salminen
18.10.2006

uudempi hankintataulukkoKansalaisjärjestö joutuu noudattamaan samoja kilpailutussääntöjä kuin ulkoministeriö tai Tuupajärven kunta, jos suunniteltavan hankinnan kuluista yli puolet katetaan julkisista varoista. Tämän yleisperiaatteen perusteella valtaosa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista lankeaa hankintalainsäädännön piiriin.

Käytännössä suuri osa kehitysyhteistyöjärjestöistä on elänyt hankintojen suhteen kuin siat pellossa. Kaikki järjestöt eivät nimittäin välttämättä ole tiedostaneet sitä, että niitäkin koskevat samat säännöt, ulkoministeriössä pelätään.

"Tähän on ministeriössäkin herätty vastikään", selittää neuvonantaja Vesa Leino ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta. "Toki isommat järjestöt, kuten Punainen risti, tekevät nytkin hankintoja automaattisesti lain mukaisesti."

Rajat muuttuvat pian

Nykyisen lainsäädännön puitteissa kehitysyhteistyöjärjestöjenkin tulee kilpailuttaa valtion rahalla tehdyt palveluhankinnat, jos niiden veroton arvo on yli 6 000 euroa. Tavarahankinnat on kilpailutettava, jos niiden arvo on yli 3 000 euroa.

Jos eduskunta hyväksyy uuden hankintalain, nousee tämä niin sanottu kynnysarvo 15 000 euroon sekä palvelujen että tavaroiden kohdalla vuoden 2007 alussa.

Kilpailutus tehdään etupäässä kansallisesti. Euroopan unionin tasolle kilpailutus pitää viedä, jos hankinnan arvo nousee yli 137 234 euron.

Ulkoministeriön verkkosivujen mukaan tarjoukset tulee nyt pyytää vähintään kolmelta tavaran tai palvelun tuottajalta. Jos uusi laki hyväksytään esityksen mukaan, nousee vaadittavien tarjousten määrä viiteen. Lisäksi yli 15 000 euron hankinnoista pitäisi uuden lain mukaan ilmoittaa julkisesti, vaikka noudatettaisiin niin sanottua rajoitettua menettelyä.

Afrikassa voimassa Suomen lait?

Laki koskee itsestään selvästi järjestöjen hankintoja Suomessa. Kun rahat lähtevät merten taa, asia monimutkaistuu.

"Ei ole ihan selvää, miten lakia sovelletaan Suomen ulkopuolella", myöntää Leino.

Jos suomalainen järjestö antaa rahat tansanialaiselle kumppanille, niin miten tämä voidaan velvoittaa toimimaan Suomen lakien mukaan?

Yksi vastaus on yhteistyösopimus, jossa määritellään se, miten ja minkä suuruisista hankinnoista pitää tehdä tarjouskilpailu. Laki ei tätä edellytä – ehkä.

"Oma näkemykseni on, että emme voi pakottaa paikallisia järjestöjä noudattamaan Suomen hankintalainsäädäntöä, jos se on ristiriidassa maan oman lainsäädännön kanssa", Leino sanoo.

Ulkoministeriö on tehnyt esityksen eduskunnan talousvaliokunnalle muun muassa tämän kysymyksen selvittämiseksi.

Kepan jäsenille tarkoitetussa extranetissä on laajempi artikkeli aiheesta.

Lisää tietoa aiheesta