Uutinen

Hankeneuvonta - sisällöllistä kommentointia vai teknistä ohjeistusta?

Eija Mustonen
21.1.2003

Kepa on tarjonnut hankeneuvontaa vuodesta 1998 lähtien ja enimmäkseen palvelu on tainnut kallistua "teknistä neuvontaa, jolla rahoitus varmistetaan" -vaihtoehdon puolelle. Mutta mitä hankeneuvonnalta tulevaisuudessa odotetaan? Millä tavalla kehitysyhteistyön laatu ja hankeneuvonta risteävät Kepassa? Miten Kepan etelän yhteystoimitsijoiden palvelut ja laatu liittyvät toisiinsa?

Kepassa on kaksi hankeneuvojaa: toinen keskittyy EU-hankeneuvontaan ja koulutukseen (Rilli Lappalainen) ja toinen ulkoministeriön hanketukeen (Eija Mustonen). Hankeneuvojat ovat koulutus- ja neuvontatiimin jäseniä, mutta kumpikaan ei tee hankeneuvontaa kokopäivätoimisesti.

Vuonna 2002 ulkoministeriö myönsi tukea noin 450 eri hankkeelle. Jos ajatellaan että yksi hankeneuvoja käyttäisi viikoittain kolme päivää hankekohtaiseen neuvontaan, häneltä menisi noin kolme vuotta hankkeiden läpikäymiseen. Tänä aikana yhdelle hankkeelle olisi päivä aikaa. Esimerkki kuvannee nykyisiä resursseja ja tehtäväkentän laajuutta.


Pitääkö Kepan antaa hankekohtaista neuvontaa ja mitkä ovat tärkeimpiä asioita hankeneuvonnassa?

Kenia-evaluaatiossa (ks. s. 8 ) hankkeiden ongelmana pidetään yhteisen suunnittelun puutetta sekä hankkeiden luonnetta. Raportissa todetaan dokumentoinnissa ja taloushallinnossa olevan ongelmia. Hankekohtaisessa neuvonnassa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten hanke on suunniteltu, kuinka paljon yhteiseen suunnitteluun on käytetty aikaa, kenen kanssa suunnitelma on tehty ja mitä metodeja on käytetty. Lisäksi pitäisi painottaa talousarvion tekemisen ja taloushallinnon taitojen hallintaa. Hankeneuvonnan avulla pitäisi pystyä erottamaan, mitkä hankkeet ovat sosiaaliapua ja miten niiden ideoista voitaisiin kehittää kehityshankkeita. Mutta mitkä ovat neuvonnan prioriteetit järjestökentän mielestä?


Pitäisikö neuvonta järjestää kokonaan toisin kuin nykyisin ja luoda järjestöjen välisiä laatu-rinkejä, joissa järjestöt arvioisivat toistensa hankkeita ja samalla oppisivat toisensa kokemuksista?

Tällöin hankeneuvoja olisi kontaktien luoja, verkostojen ylläpitäjä ja tiedottaja. Kuka ehtisi oman työn ohella ryhtyä hankeneuvojaksi naapurijärjestön väelle? Ei kovin moni - ainakaan ilman korvausta. Ruotsissa järjestöt tekevät yhteistyötä työryhmissä, jotka esivalmistelevat hanketukipäätökset Forum Sydin hallitukselle.


Onko Kepan hankeneuvonnassa käytetty hyväksi internetin mahdollisuuksia?

Paljon enemmän aineistoa voisi olla Kepan nettisivuilla. Aktiivisella päivityksellä ja sivujen ylläpidolla sivustosta voisi tulla virtuaalinen kohtaus- ja keskustelupaikka järjestöille.


Yhteystoimitsijoista hankeneuvojiksi?

Aikaisemmin tehdyissä arvioissa (mm. Sambian kehitysyhteistyön maaevaluaatiossa) on Kepan yhteystoiminalle haluttu antaa entistä aktiivisempi rooli. Nyt yhteystoimitsija on lähinnä teknisen palvelun tuottaja järjestöjen välisessä yhteystyössä. Entä jos yhteystoimitsijalta tulisi kriittisiä kommentteja hankkeen sisältöön jo suunnitteluvaiheessa? Onko parempi jättää kriittiset kommentit vain ulkoministeriön evaluointiyksikön arviointitiimeille ja niiden raportteihin?


Eija Mustonen
Kepan hankeneuvoja
eija.mustonen@kepa.fi
 



EU:n kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituslinja (B7-6000) on auennut. Haettavissa ovat sekä hanke- (dl 12.3.), kansainvälisyyskasvatus- (dl 19.3.) ja yleiskattavat avustukset (block grants, dl 2.4.). Katso lisää http://europa.eu.int/comm/europeaid/cgi/frame12.pl/ ja ruksaa "open", "grants".