Tuotteiden ja palveluiden todelliset kustannukset tulisi selvittää tiedeyhteisön kanssa, Kestävän kehityksen paneeli vetoaa.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Halosen paneeli haluaa valtavirtaistaa kestävyysajattelun

Kestävän kehityksen saaminen taloustieteen valtavirtaan, ikivihreä vallankumous ja riskeihin varautuminen ovat YK:n kestävän kehityksen paneelille tärkeitä. Paneelin loppuraportin on tarkoitus virittää keskustelua YK:n kestävän kehityksen kokouksessa kesäkuussa.
Esa Salminen
31.1.2012

Presidentti Tarja Halosen ja Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman johtama YK:n Kestävän kehityksen paneelin loppuraportti kiinnittää huomiota ympäristön kantokyvyn rajoihin ja kasvavaan eriarvoisuuteen.

Tammikuun 30. päivä Addis Abebassa esitelty raportti "Resilient People, Resilient Planet" toivookin — ehkä hieman itsestään selvästi — että planeetta ja sen ihmiset nostettaisiin kestävän kehityksen keskiöön. Zuman ja Halosen johtama 22 korkea-arvoisen vaikuttajan paneeli esittää valtioille, kansainvälisille järjestöille ja yksityiselle sektorille 56 suositusta siitä, miten voitaisiin edesauttaa kestävää planeettaa, oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja kasvavaa taloutta.

Suositusten joukossa ovat muiden muassa toivomus maataloustuotannon kaksinkertaistavasta ikivihreästä vallankumouksesta ja siitä, että kestävä kehitys tuotaisiin mukaan myös taloustieteen valtavirtaan. Tämä tarkoittaisi tuotteiden ja palvelujen luonnontaloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten hinnoittelua, samoin kuin yhteiskunnallisen eriarvoisuuden mittaamista, hinnoittelua ja vastuunkantoa.

Paneelin mukaan yksi ongelmista on se, että päätöksentekoa ohjaa lyhytnäköisyys: kestävät ratkaisut edellyttävät yleensä korkeita aloituskustannuksia, ja niistä pitäisi tehdä saavutettavia myös köyhille kuluttajille ja vähätuloisille maille. Paneeli myös toivoo bruttokansantuloa parempia kestävän kehityksen indikaattoreita ja kansainvälisiä kestävän kehityksen tavoitteita.

Tarkoitus syöttää Rion-kokoukseen

Kestävän kehityksen paneelin on tarkoitus antaa ajatuksia työstettäväksi ensi kesän YK:n kestävän kehityksen kokouksessa Rio de Janeirossa. Se näkyy: raportti on kuin laajennettu versio aiemmin tänä vuonna julkaistusta Rion-kokouksen loppuasiakirjan luonnoksesta.

Halosen ja Zuman paneelin raportti on suorasanaisempi pahoitellessaan, ettei kestävä kehitys ole saanut ansaitsemaansa poliittista painoarvoa, mutta YK:n asiakirjojen tapaan konkretiaa tarjotaan niukanlaisesti.

Kansainvälisten järjestöjen reaktiot ovat vaihdelleet varovaisen toiveikkaista pettyneisiin: Christian Aidin tiedote toivottaa tervetulleeksi raportin pyrkimyksen nostaa epätasa-arvo ja kestävyys kehityspyrkimysten kärkeen ja Oxfamin mielestä raportti on tarpeellinen kokoontumishuuto taistelulle kestävän, reilun ja sinnikkään tulevaisuuden eteen.

"Mutta raportin suositukset eivät tarjoa sitä suurta harppausta, jonka perään paneeli huutaa", Oxfamin tiedotteessa pahoitellaan. "Sen lääkkeet ovat heikot sen hengenvaaralliseen diagnoosiin nähden. Maailman johtajien pitää pystyä parempaan, kun he kohtaavat kesäkuussa Riossa."

Aitoja muutoksia peräänkuuluttaa myös Greenpeace: "energiavallankumousta, metsäkadon loppumista ja terveitä meriä — se on valitsemisen arvoinen tulevaisuus."

"Greenpeace kannattaa kestävän kehityksen tavoitteita ruokaturvan ja merien suojelun saavuttamiseksi", järjestö jatkaa, "mutta me tarvitsemme niitä nyt, eikä vuoteen 2030 mennessä — silloin nykypoliitikkojen ja yritysjohtajien parasta ennen -päiväykset ovat historiaa."

Seisovatko johtajien omat valtiot julistusten takana?

"Tämä paneeli on toivon puolella", raportissa julistetaan. "Kaikki suuret saavutukset ihmiskunnan historiassa alkoivat visioina ennen kuin niistä tuli totta."

Ei ehkä sovi olettaa, että 22 nykyistä tai entistä valtionpäämiestä ja ministeriä saisi aikaan kovin konkreettista raporttia — julistusmaisuus tällä tasolla on hyväksyttävä.

Paneelin 56 suosituksessa luetellaan lähestulkoon kaikki hyvä ja kaunis maan päällä, ihmisoikeuksista sukupuolten tasa-arvoon ja koulutuksen tärkeyteen. Turvaverkkojen merkitystä korostetaan, jotta yhä riskialttiimmassa maailmassa kaikki pärjäisivät jatkossakin. Kehitysapu- ja muiden rahoituslupausten pitämistä peräänkuulutetaan.

Suomen presidentin lisäksi paneelissa on istunut vaikutusvaltaista tahoja muiden muassa Australiasta, Brasiliasta, Espanjasta, Japanista, Intiasta, Kiinasta, Nigeriasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Kehitys-, ympäristö- ja ihmisoikeusliikkeet varmasti pitäisivät hyvänä alkuna kestävälle ja reilulle maailmalle sitä, että kaikki paneelissa edustetut maat alkaisivat toteuttaa paneelin suosituksia.