Uutinen

Halonen UNCTADissa: Suomesta esimerkkiä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen

Presidentti Tarja Halosen mukaan kehitysmaiden ei tarvitse valita kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä edes globalisaation aikana.
Pasi Nokelainen
24.4.2008
PASI NOKELAINENpnokelainen_halonen1.jpg

 

Presidentti Halonen arvioi kahdessa puheessa, että Suomen menestyksen syyt ovat koulutus, koulutus ja koulutus.

ACCRA -- Presidentti Tarja Halonen pääsi puhumaan lempiaiheistaan vieraillessaan YK:n kehitys- ja kauppakonferenssin UNCTADin huippukokouksessa Ghanassa 20.-23. huhtikuuta. Halonen viestitti globalisaation ja kaupan sosiaalisia ulottuvuuksia käsitelleessä keskustelussa, että Suomen esimerkki osoittaa, ettei valintaa kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä tarvitse tehdä.

"Halusin tuoda esille Pohjoismaisen mallin kollektiivisesta vastuusta ja yksittäisestä yrittämisestä. Mallista sanottiin, ettei se kestä globalisaatiota, mutta se on osoittautunut kilpailukykyiseksi", Halonen arvioi Kepan verkkouutisille.

"Jos siitä (mallista) joku haluaa muusta syystä luopua, sanokoon sen ääneen, mutta kilpailukyvyn tähden sitä ei tarvitse tehdä", Halonen napautti.

Halonen viittasi El Salvadorin varapresidentin puheeseen arvioidessaan sitä, kuinka kehitysmaat pystyisivät pitämään kiinni sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kovassa kilpailussa ja mitä Suomen tasavallan presidentti voi tilanteen hyväksi tehdä.

Varapresidentti Ana Vilma de Escobar nimittäin kertoi huippukokouksessa, että El Salvador otti sisällissodan jälkeen 1990-luvulla käyttöön "Chicagon poikien" eli uusliberalistisen koulukunnan mallin, ja maa on pärjännyt sen kanssa.

"On hyvä kertoa, että on muunkinlaisia vaihtoehtoja", Halonen sanoi. Hänen mukaansa on hyvä levittää tietoa  esimerkiksi siitä, ettei julkisen sektorin järjestämä koulutus ole yksityistä huonompaa. "Vaan päinvastoin PISA-tutkimusten mukaan olemme OECD-maiden priimuksia", Halonen jatkoi.

Maailmanparantaminen jatkuu

Suomessa Halosen panostusta YK-asioihin ei ole katsottu pelkästään hyvällä, ja presidenttiä on vaadittu maailmanparantamisen sijasta keskittymään kahdenvälisten suhteiden hoitoon Venäjän ja Yhdysvaltojen suuntaan.

"Sanoisin näille ihmisille sen, mitä äitini sanoi minulle, kun me lapset koulussa valitimme, että tuo ja tämä asia on huonosti. Hän sanoi, että aivan, elämä on epäreilua, ja sen tähden ihmiset ovat olemassa, että he tekisivät maailman paremmaksi", Halonen kertoi.

"Tällä hetkellä yleinen toivomus ja voimakas vaatimus on, että pitää tehdä maailma paremmaksi, jos aiomme pitää yhteisen maailman", presidentti jatkoi. Hänen mukaansa maailman paremmaksi tekeminen tarkoittaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.

"Odotetaan nyt vähän aikaa, niin muutkin sanovat olleensa tällä kannalla", Halonen sanoi.

Suomi arvostaa YK:ta vain paperilla

Presidentti Halonen arvioi, että kiinnostus YK:ta ja globaaleja kysymyksiä kohtaan on heräämässä uudelleen Euroopassa. Suomenkin hallitusohjelmassa ja kehityspoliittisessa ohjelmassa korostetaan YK:n merkitystä tärkeimpänä kansainvälisenä toimijana.

Käytännössä arvostus ei ole näkynyt rahojen jaossa. YK-järjestöjen osuus Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista on laskenut 2000-luvulla suhteessa Maailmanpankkiin, Kansainväliseen valuuttarahastoon IMF:ään ja alueellisiin kehityspankkeihin. Ulkoministeriön parhaillaan luonnostelema monenvälisen avun linjaus ei tiettävästi tuo muutosta tilanteeseen.

Halonen kehotti suuntaamaan kysymyksen politiikkalinjausten ja rahoituksen jakautumisen mahdollisesta ristiriidasta asiasta vastaavalle ministerille eli Paavo Väyryselle. Hän kuitenkin muistutti, että YK:n kauttakin kanavoitava raha kasvaa, kun määrärahat kokonaisuutena nousevat.

Presidentti ei myöskään halunnut ottaa kantaa äskettäin tehtyyn päätökseen ulkoministeriön globaaliasioiden osaston lakkauttamisesta vaan kehotti jälleen kysymään asiaa ministereiltä. Globaaliasioiden yksikköön koottiin vain muutamia vuosia sitten muun muassa eri YK-järjestöjen asioita käsittelevät yksiköt, ja virkamiehet ovat sanoneet avoimesti, että osaston lakkauttaminen on huono asia kehityspoliittisen johdonmukaisuuden kannalta. Johdonmukaisuudella tarkoitetaan, että kehityspolitiikassa otetaan huomioon muutkin asiat kuin kehitysyhteistyö, esimerkiksi kauppapolitiikka.

"Minulla ei ole päätösvaltaa siihen. Varon visusti sanomasta mitään julkista kritiikkiä", Halonen sanoi.

Presidentti toivoi myös, että ulkoministeriö löytää tavan, jolla Helsinki-prosessilla ja globaaliasioilla muutaman vuoden aikana saavutettu Suomen näkyvyys voitaisiin ylläpitää. Helsinki-prosessi oli Suomen ja Tansanian hallitusten aloitteesta syntynyt hanke, jossa etsittiin uusia tapoja globaalin demokratian lisäämiseksi.

Lisää tietoa aiheesta