Polttava kysymys -kampanjan tempaus vahvan ilmastolain puolesta kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n osaraportin julkistustilaisuudessa maaliskuun lopussa.
Kuva:
Olli-Pekka Lehtinen / Kepa
Uutinen

Hallituksen ilmastolakiesitys valmistui

Hallitus antoi tänään esityksensä ilmastolaiksi. Laissa määritellään Suomen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteeksi 80 prosenttia vuodelle 2050.
Outi Puukko
5.6.2014

"Ilmastopäästöjä on vähennettävä nopeasti seuraavina vuosikymmeninä", ympäristoministeri Ville Niinistö totesi torstaina 5. kesäkuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin hallituksen esityksestä ilmastolaiksi.

Niinistön mukaan Suomesta halutaan tehdä ilmastolain avulla vähähiilisen yhteiskunnan edelläkävijä. Ilmastolaki ohjaa asumisen, liikenteen ja maatalouden kasvihuonepäästöjä, jotka ovat päästökaupan ulkopuolella. Energiantuotantoa ja teollisuutta uusi laki ei siis koske.

Kansalaiset mukaan ilmastokeskusteluun

Lailla selkeytetään viranomaisten työnjakoa ja vahvistetaan eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa. Myös kansalaisten osallistumista ilmastokeskusteluun halutaan lisätä.

"Olemme hyvin kiitollisia ja iloisia siitä, että lakiesitys on tullut tähän vaiheeseen", sanoi kampanjakoordinaattori Hanna Hakko Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjasta.

Polttavan Kysymyksen tavoitteena on ollut saada Suomeen vahva ilmastolaki. Kampanjaan on osallistunut yli 30 kansalaisjärjestöä, myös Kepa, ja tuhansia ihmisiä vuodesta 2008 alkaen.

Riittääkö päästövähennysten kunnianhimo?

Ilmastolakiesitys vahvistaa 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Suomi on jo aiemmin sitoutunut poliittisesti toteuttamaan vähintään 80 prosentin päästövähennykset, mutta tavoitteen kirjaaminen lakiin tekee päästöjen vähentämisestä entistä suunnitelmallisempaa.

"Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että pitkän aikavälin päästövähennykset kirjataan lakiin. 95 prosenttia olisi kuitenkin ollut lähempänä tieteellistä tietoa siitä, missä vähennystavoitteen pitäisi olla", sanoi Hanna Hakko.

Laissa käsitellään myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Esimerkiksi sitä, miten kaavoitetaan, jotta tulvat eivät aiheuta kohtuuttomia kustannuksia ihmisille ja kunnille.

Lakiesitys on luonteeltaan puitelaki eli se ei sisällä rajoitteita yksityisille toimijoille vaan ohjaa viranomaistoimintaa.

"Ilmastolaki ei aiheuta taloudellisia kustannuksia", Niinistö painotti.

Ilmastolaki tulee eduskunnan käsiteltäväksi syyskauden alussa ja sen odotetaan tulevan voimaan 2015 alussa.