YK valvoo humanitäärisen avun toimitusta Mirebalaisissa Haitissa. YK:n ohjelma näkyy Haitissa, mutta monen mielestä apu ei ole riittävän tehokasta.
Kuva:
Tech. Sgt. James L. Harper Jr.
Wikimedia Commons
Uutinen

Haitissa odotetaan yhä

Haitin tuhoisasta maanjäristyksestä on 12. tammikuuta kulunut vuosi. Maassa toimii tuhansia kansainvälisiä avustusryhmiä, mutta tilanne on lohduton: noin miljoona ihmisiä asuu edelleen teltoissa ja lokakuussa puhjennut koleraepidemia on vienyt yli 2000 ihmisen hengen. Avustusjärjestöjä on syytetty tehottomuudesta ja koleran leviämisestä.
Miina Poikolainen
5.1.2011

Vuosi sitten Haitia ravistellut maanjäristys aiheutti yli 230 000 ihmisen kuoleman ja yli miljoona menetti kotinsa. Mittavista avustusoperaatioista huolimatta vuoden jälkeen noin 1,3 miljoonaa asuu edelleen väliaikaismajoitukseksi tarkoitetuissa telttakylissä, joita kansainväliset avustusryhmät ovat pystyttäneet.

Kansainväliset avunantajat tarjosivat hätäapua Haitissa heti järistyksen jälkeen, mutta joidenkin arvioiden mukaan pelkästään talojen raunioiden raivaaminen voi viedä nykyisellä tahdilla jopa vuosikymmenen. Avustusjärjestöistä huolimatta monissa paikoissa on pulaa puhtaasta vedestä, hygienia telttakylissä on huono ja taudit pääsevät leviämään. Sadekausi myrskyineen sekä koleraepidemia pahensivat tilannetta ennestään.

Auttaako apu todella?

Haitin hallitusta ei ihmisten apuna juuri näy, mutteivät avustusjärjestötkään saa varauksetonta kiitosta. Ihmisten siirtäminen telttaleireistä tilapäisiin suojiin on viivästynyt niin paljon, että monet köyhät haitilaiset kokevat, ettei heidän hyväkseen ole tehty mitään. Jo vuoden odottaneiden haitilaisten kärsimättömyys on kasvanut ja sen myötä väkivaltainen liikehdintä pääkaupungin Port-au-Princen kaduilla on lisääntynyt.

YK:n lisäksi Haitin tukemiseen osallistuu maailmanlaajuisesti noin 10 000 järjestöä, joista paikan päällä toimii yli tuhat. Kun lasketaan yhteen kaikki maassa avustustyötä tekevät ulkomaiset ryhmät, toimijoita maassa on Haitin hallituksen arvioiden mukaan yli 4 000.

Lokakuussa Haitissa levisi koleraepidemia, vaikka tautia ei ole esiintynyt saarella sataan vuoteen. Joulukuussa koleraan oli sairastunut lähes 100 000 ihmistä, sairaalahoidossa oli 34 000, ja tautiin kuolleita yli 2 000. Moni on kysynyt, miten on mahdollista, että puhtaalla juomavedellä ja käsihygienialla estettävissä oleva tauti on päässyt leviämään, vaikka saarella on niin paljon kansainvälisiä avustusjärjestöjä.

YK on saanut Arbonite-joen läheisyyteen joulukuussa iskeneestä epidemiasta syyt niskoilleen. Paikalliset olivat nähneet YK:n alaisten joukkojen heittäneen jätteitä jokeen, ja myös yhdysvaltalaiset terveysviranomaiset tulivat tutkimuksissaan siihen tulokseen, että epidemian syy oli jätteissä. Paikallisten joukossa leviää epäilyksiä voodoosta ja kansainvälisten joukkojen tarkoitusperistä.

Lupaukset lunastamatta

Sen lisäksi, että järjestöjä syytetään koleran leviämisestä, ulkomaalaisten joukkojen läsnäolo maassa on johtanut hintojen nousuun. Telttaleireillä majoittuneet eivät ole voineet palata koteihinsa, koska kiinteistöjen vuokrat ovat nousseet jopa kolminkertaisiksi. Paikallinen eliitti, joka omistaa kiinteistöjä, hotelleja ja autovuokraamoja hyötyy ulkomaalaisten läsnäolosta, kun taas köyhien ahdinko kasvaa entisestään.

Kansainvälinen yhteisö lupasi viime vuonna Haitille 10 miljardia dollaria, mutta vain noin kymmenesosa siitä on toteutunut ja vielä vähemmän on käytetty. Maahan on luvattu rakennettavan kouluja, sairaaloita, puhtaanapitojärjestelmiä ja asuntoja, mutta toistaiseksi ne ovat suurelta osin jääneet vain suunnitelmien asteelle. Myöskään koleraepidemian hoitoon ei tunnu löytyvän tarpeeksi varoja.

Avustusjärjestöjen työn sanotaan olevan tehotonta eikä se tue tarpeeksi paikallisia toimijoita. Valtiot, jotka tekevät maassa raivaus- ja jälleenrakennustöitä, käyttävät korruption pelossa omia yhteistyöyrityksiään haitilaisten yritysten sijaan – ja saavat apurahoista hyötyä omille yrityksilleen. Esimerkiksi jokaisesta Yhdysvaltojen Haitiin suuntaamasta 100 dollarin avustuksesta vain vajaat kaksi dollaria päätyy haitilaisille yrityksille.

Rahavirta tyrehtyy

Kansainvälistä yhteisöä syytetään myös vaalien kiirehtimisestä jo ennestään poliittisesti epävakaassa maassa. Haitille 6 miljardia dollaria vuoden 2011 aikana luvanneet valtiot halusivat Haitiin vakaan ja laillistetun hallituksen ennen kuin jälleenrakennus voisi alkaa. Haiti ei kuitenkaan ollut näin pian katastrofin jälkeen valmis vaaleihin, ja koleran leviäminen teki tilanteesta vielä sekavamman. Monet evakossa olevat haitilaiset eivät päässeet rekisteröitymään äänestämistä varten, osalla presidenttiehdokkaista on kytköksiä entisiin diktaattoreihin eikä äänestystuloksia pidetä luotettavina.

Tänä vuonna maahan suunnataan yhä vähemmän varoja: kun vuonna 2010 yli 35 maata tai kansainvälistä toimijaa ohjasivat lähes 4 miljardia dollaria jälleenrakentamiseen, vuonna 2011 maita on enää 20 ja summa 1,5 miljardia dollaria. Haitilaiset odottavat edelleen pääsyä koteihinsa, terveydenhoitoa ja työtä. Tällä hetkellä maan hallitus on kykenemätön selvittämään kriisiä, ja kansainväliset avustusjärjestöt ovat haitilaisten ainoa toivo. Haitilaisilta alkaa kuitenkin loppua usko järjestöjenkin apuun.