Uutinen

Haitin hallitus etsii ulospääsyä talouskriisistä

Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen köyhin maa Haiti on ajautunut ulkomaisten rahoitusvirtojen ulottumattomiin maan pitkään jatkuneen poliittisen kriisin seurauksena. Hallitus etsii nyt ratkaisua talouskriisiin, mutta samaan aikaan poliittiselta rintamalta ei kuulu mitään uutta.
Kent Wilska
16.6.2003

Vahvasti tuontituotteiden varassa elävä Haiti tarvitsee kipeästi dollareita. Vihreäselkäisten seteleiden hinta kallistuu päivä päivältä. Ulkomaisen rahoituksen huvettua maan valuuttareservit ovat pian loppumassa. Kuinka kauan Haiti kestää?

"Meillä on tällä hetkellä hieman yli 40 miljoonan dollarin varanto, se vastaa noin kahden viikon tuontia", kertoo Haitin keskuspankin kansainvälisistä suhteista vastaava Fritz Duroseau. "Tilanne on kuitenkin parempi kun muutama kuukausi sitten, jolloin rahaa oli enää 20 miljoonaa", hän huomauttaa.

Ulkomaisen rahoituksen puutteessa keskuspankin on painettava rahaa kattaakseen valtion talouden alijäämän. Tämä on puolestaan kiihdyttänyt inflaatiota ja heikentänyt maan valuutan gourden arvoa.

"Näitä vaikutuksia ei voi kieltää, mutta meillä ei ole tällä hetkellä muuta mahdollisuutta kuin lainata rahaa hallitukselle", Duroseau vahvistaa.

Tilastot pettävät



Tilastojen mukaan maan olisi kaiketi pitänyt romahtaa jo vuosia sitten. Haitilaiset kuitenkin sinnittelevät eteenpäin vuosi toisensa jälkeen. Eräs selitys on Haitista lähteneiden siirtolaisten kotiin lähettämät varat. Nämä yksityiset tulonsiirrot ovat maan suurin ulkomaisen valuutan lähde. Osa tästä rahavirrasta kulkee tilastojen ohi.

"Me olemme arvioineet rekisteröimättömien tulonsiirtojen olevan jopa kaksi kertaa niin suuret kuin sen mitä tilastoissamme näkyy", Fritz Duroseau kertoo.

Haiti on tärkeä huumekaupan silta Pohjois-Amerikan markkinoille. Myös huumedollareita tihkuu talouteen.

"Meillä ei ole arviota huumerahan suuruudesta, mutta on totta, että erä 'virheelliset ja tunnistamattomat' maksutaseessa heijastaa osittain tilastojemme ohi maahan virtaavan rahan määrää", Duroseau selittää.

Keskuspankin julkaisun mukaan virheelliset ja tunnistamattomat erät olivat viime loka-joulukuussa noin 60 miljoonaa dollaria. Vastaavana aikana Haitin vientitulot olivat noin 73 miljoonaa dollaria.

"Me emme voi sanoa kuinka paljon tästä on huumerahaa. Osa on täysin laillisesti ansaittua ihmisten lompakoissaan tuomaa rahaa", Duroseau täsmentää.

Murtuuko rahoitussaarto?



Maan hallitus etsii nyt ulospääsyä talouskriisistä. Viranomaiset pyrkivät saamaan paikallisilta pankeilta 30 miljoonaa dollaria lainaa, jolla maksettaisiin Amerikan kehityspankille (Inter-American Development Bank, IDB) kertyneet maksurästit. Hallitus toivoo IDB:n myöntävän sille tämän jälkeen uutta lainaa.

"Jos IDB ei anna meille lainaa he joutuvat noloon asemaan", Gladys Péan keskuspankin johtokunnasta selittää. "Me osoitamme näin, että meillä on todellinen tahto ratkaista ongelmamme", hän jatkaa. "Itseasiassa pahin on jo ohi. Haitin talous selviytyy", Péan uskottelee toiveikkaana.

Myös presidentti Jean-Bertnard Aristiden hallituksen jäsen Brigitte Rousseau toivoo kansainvälisen yhteisön arvioivan politiikkansa uudestaan. Toisaalta hän uskoo mahdollisuuteen selvitä myös ilman Washingtonin apua. "Dominikaanisen tasavallan entinen presidentti Balaguer opetti meille miten selvitä ilman IMF:n apua. Hän potki IMF:n ulos maasta 80-luvulla", Rousseau selittää uhmakkaana.

Jos IDB antaa uutta lainaa Aristiden hallitukselle, se tarkoittaa käytännössä maan poliittisen kriisin ratkaisuun painostuskeinona käytetyn rahoitussaarron murtumista.

Poliittiselta rintamalta ei mitään uutta



Amerikan valtioiden järjestö OAS hyväksyi syyskuussa 2002 päätöslauselman 822, toivoen samalla kansainvälisten kehitysrahoittajien "normalisoivan" suhteensa Haitin kanssa mahdollisimman nopeasti. Ehtona kuitenkin oli, että kriisin osapuolet täyttävät osansa OAS:n sovintoehdotuksesta.

Näin ei ole tapahtunut. OAS:n kokouksessa Santiago de Chilessä viime viikolla toistettiin vaatimus päätöslauselman 822 edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpanosta.

Päätöslauselman keskeisimpinä kohtina ovat turvallisuuden lisääminen sekä puolueettoman ja itsenäisen vaalilautakunnan muodostaminen. Lautakunta järjestäisi myöhemmin uudet vaalit. Haitin oppositio ei ole tunnustanut helmikuussa 2001 valtaan nousseen Aristiden hallitusta.

Väkivaltaisuudet kuitenkin jatkuvat ympäri maata eikä Aristiden hallitus ole pystynyt tai halunnut parantaa tilannetta. Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat hallitusta rankasti. Murhat, kidutukset, katoamiset ja uhkailut ovat arkipäivää. Turvattomuuden jatkuessa eivät oppositiopuolueet, kirkko eivätkä kansalaisjärjestöt ole nimenneet ehdokkaitaan vaalilautakuntaan.

"Oppositio ei oikeasti halua vaaleja koska se tietää häviävänsä ne", toteaa hallituksen edustaja Brigitte Rousseau.

Mikä ratkaisuksi?



Tulisiko Haitin saartoa enää jatkaa, kun väestön elinolosuhteet huononevat huononemistaan, eikä ratkaisua ole näköpiirissä. Toisaalta hallituksen taloudellinen tilanne on vasta nyt käymässä ahtaaksi ja saarrolla on pieniä mahdollisuuksia toimia. Kustannukset olisivat tosin väestölle kovat.

On myös mahdollista, että hallitus takertuu valtaan yhä tiukemmin. Se saattaa myös joutua etsimään dollareita huumekaupasta ja muista rikollisista lähteistä, kuten sitä jo nyt syytetään. OAS:n neuvottelijat alkavat jo käydä epätoivoisiksi. Yhdysvaltojen ulkoministeri Colin Powell ilmoitti viime viikolla, että OAS:n on harkittava uudelleen rooliaan Haitissa, jollei merkittävää edistystä ole tapahtunut ensi syyskuuhun mennessä.