Uutinen

Haastatteluilla kiinni kyläläisten arkeen

Kehitysmaayhdistys Indigo keräsi Guineassa monipuolisesti tietoa ihmisten arjesta toimintaympäristöanalyysiin.
Anita Lintula
15.9.2005

Kuva: Jari Lanki Guinean Malissa (Kuvaaja: Anita Lintula)

Jari Lanki soveltaa laatimaansa haastattelurunkoa Guinean Malissa.

Osallistuin toimintaympäristöanalyysin laatimiseen Guinean Malissa maalis-toukokuussa 2004. Kehitysmaayhdistys Indigo suunnitteli tuolloin uutta kolmivuotista maaseudun kehittämishanketta. Analyysiä tekivät kanssani guinealaiset yhteistyökumppanit sekä Indigon hallituksen jäsen Jari Lanki.

Toimintaympäristön analyysillä tarkoitan hankealueen ja myös laajemman ympäristön sosiaalisia, taloudellisia, historiallisia ja kulttuurisia ominaisuuksia ja dynamiikkaa. Pyrimme omassa analyysissämme ottamaan huomioon myös jopa globaaleja taloudellisia reunaehtoja.

Indigon pitkäaikaisessa työssä alueella on välillä edetty yritysten ja erehdysten kautta. Hankesuunnittelussa on tukeuduttu paikallisten toiveisiin, osallistaviin menetelmiin, järjestön guinealaisten työntekijöiden ja suomalaisten vapaaehtoisten analyyseihin sekä viranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin. Kaikki näistä ovat yksinään helposti hanketta yksipuolistavia ja vinouttavia toimintaympäristön analyysimenetelmiä. Siksi kannattaakin käyttää erilaisia tiedonkeruumenetelmiä.

Tietoa joka puolelta

Guineasta ei ole Suomessa saatavilla juurikaan kirjallisuutta ja jopa ranskankielistä tutkimustietoa on maan aiemman eristyneisyyden vuoksi yllättävän vähän. Luimme sitä, minkä saimme käsiimme sekä yleisesti Afrikkaa käsittelevää kirjallisuutta.

Keskustelimme Indigon työntekijöiden, viranomaisten ja muiden järjestöjen edustajien kanssa. Yksi hyvä keino oli myös alustavien hankeideoiden esittäminen guinealaisille työntekijöille. Useimmat näistä ideoista tyrmättiin, mutta näin saimme oleellista tietoa siitä, mikä ei ainakaan toimi.

Sato pilalla, mitä teet?

Pääasiallinen tarvekartoituksen menetelmä oli teemahaastattelut, joissa pyrittiin saamaan esille kyläläisten arkielämän tarpeet prioriteettijärjestyksessä.

Haastattelujen tavoitteena oli saada kyläläiset priorisoimaan arkielämänsä rajoituksia ja ongelmia haastattelurungon ohjaamana. Emme siis kysyneet pelkästään: "Mitkä ovat maatalouden ongelmat?" vaan myös: "Mitä tekisitte, jos sato tuhoutuu?" ja "Miten voisitte lisätä tulojanne ja mitä tekisitte näillä lisääntyneillä tuloilla?" Eri elämänalueita koskevilla kysymyksillä saimme ihmisten arkielämän ja toimeentulon suurimpien ongelmien lisäksi kuvaa siitä, mitä kyläläiset jo itse tekevät niiden ratkaisemiseksi ja mitkä ongelmat ovat liian isoja heidän voimavaroillaan ratkaistavaksi.

Menetelmän heikkous on se, että väkisinkin haastatteluun osallistuu varsin pieni joukko ihmisiä