Uutinen

Guyanakin suostui - Karibia allekirjoitti EPA-kauppasopimuksen

Kriitikoiden mukaan EU painosti Guyanan vapaakauppasopimukseen. Eteläafrikkalaisen kauppa-aktiivin mukaan EU:n ja kehitysmaiden välinen neuvotteluasetelma muistuttaa Daavidin ja Goljatin taistelua.
Eeva Eronen
17.10.2008
EEVA ERONENMalcom Damon

 

Malcolm Damonin mukaan EU:n ja kehitysmaiden suhteissa ei ole kyse kumppanuudesta vaan EU:n halusta käydä vapaata kauppaa.

EU ja 13 Karibian maata allekirjoittivat ensimmäisen varsinaisen EPA-vapaakauppasopimuksen 15. lokakuuta Kingstonissa Jamaikalla.

EU:ta painostuksesta syyttävä, sopimusta vastaan hangoitellut pikkuinen Guyana pistänee nimensä papereihin lähipäivinä. Haitin taas odotetaan liittyvän joukkoon ennen lokakuun loppua.

EPAt (Economical Partnership Agreement) ovat EU:n ja sen entisten siirtomaiden, vajaan 80 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maan välisiä vapaakauppasopimuksia. Sopimukset koskevat tavarakaupan avaamisen lisäksi esimerkiksi palveluita, investointisääntöjä ja kilpailupolitiikkaa.

Tähän saakka EU on onnistunut tekemään vain tavarakauppaa koskevia, niin sanottuja interim-sopimuksia vajaan neljänkymmenen maan kanssa.

Ristiriitainen vastaanotto

Pitkään tekeillä olleen sopimuksen vahvistaminen herätti odotetusti hyvin ristiriitaisia reaktioita.

EU:n kehityskomissaari Louis Michel arvioi uutistoimisto AFP:n mukaan, että Karibia "otti mullistavan askeleen alueellisen yhtenäistymisen ja kehityksen" puolesta. EU-lähteiden yleinen sanoma olikin, että kyseessä on historiallinen sopimus, joka antaa potkua Karibian maiden kaupalle ja auttaa niitä pääsemään eroon köyhyydestä.

Kansainvälinen kehitysjärjestö Oxfam taas syytti EU:ta siitä, että se petti sitoumuksensa kehitystä tukevan kauppasopimuksen tekemisestä.

"EU vaati Karibian maita avautumaan omille tuotteilleen, palveluilleen ja sijoittajilleen sitä vastaan, että ne pääsevät Euroopan markkinoille. Se on myös käyttänyt valtaansa kohtuuttomasti niitä maita kohtaan, jotka olivat haluttomia tekemään näin kauaskantoisia sitoumuksia", Oxfamin Brysselin yksikön johtaja Luis Morago kritisoi.

Painostusta tulleilla

EU:n neuvottelutaktiikka on herättänyt kritiikkiä pitkin matkaa. Uutistoimisto IPS esimerkiksi kertoi vain muutamia päiviä ennen sopimuksen allekirjoittamista, että EU uhkaa nostaa sopimuksesta vielä tuolloin kieltäytyneen Guyanan tuotteiden tulleja.

Maan Brysselin suurlähettilään mukaan moinen olisi tiennyt Guyanalle noin 70 miljoonan euron vuosittaisia menetyksiä, mikä olisi ollut maalle katastrofi.

Suomessa uutisoinnin aikaan vieraillut eteläafrikkalainen Economic Justice Networkin johtaja Malcolm Damon vertasikin kehitysmaiden ja EU:n neuvotteluasetelmaa Daavidiin ja Goljatiin. Hänen mielestään sopimusten nimen mukainen "kumppanuus" on niistä kaukana.

Eteläisen Afrikan maan kauppapolitiikkaa läheisesti seuraavan Damonin mukaan tästä kertoo se, ettei EU suostu kuuntelemaan kumppaneitaan vaan sanelee näille sopimusten sisällön. Moni kehitysmaa esimerkiksi tahtoisi Guyanan tapaan, ettei sopimuksia laajennettaisi tavarakaupan ulkopuolelle.

"Jos nyt olisi kysymys kehityksestä, EU kuuntelisi meitä ja sille riittäisi tavarakaupan avaaminen", Damon sanoo.

Reilusta pelistä ei hänestä kerro sekään, että EU puskee päälle sellaisten vaateiden kanssa, joista sopiminen on mennyt jäihin maailmankauppaneuvotteluiden jumissa olevalla Dohan-kierroksella. Damon syyttääkin EU:ta siitä, että se koettaa nyt saada tahtonsa läpi toista kautta, "takaovesta".

Valtion tulot alas

Yksi kehitysmaiden suurimmista huolista on, että niiden tulot romahtavat vapaakaupan myötä.

"Monissa kehitysmaissa yli puolet valtion tuloista saadaan tullituloista. Sopimus pienentäisi niitä huomattavasti", Damon kuvaa. Hänen mukaansa tullitulojen menetys voi iskeä monissa maissa juuri kehitykselle olennaisiin sosiaalipalveluihin ja koulutukseen.

Lisäksi kehitysmaita huolettaa sopimuksissa esimerkiksi se, että ulkomaiset halvat tuotteet vievät ostajat kotimaisilta merkeiltä ja lisäävät tätä kautta työttömyyttä.

Tietokulma

  • EU on myöntänyt aiemmin AKT-maille eli Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren - EU-maiden entisille siirtomaille - muita kehitysmaita vapaamman pääsyn markkinoilleen 1970-luvulta lähtien.
  • Niiden suosimista pidetään kuitenkin WTO-sopimusten vastaisena ja järjestelmää piti muuttaa jo vuoden 2007 loppuun mennessä.
  • Sopimuksia on kritisoitu ankarasti. Viime kesänä arvostelijoiden kuoroon yhtyivät taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz ja Cristiane Taubira, jolta Ranskan presidentti Nicolas Sarcozy tilasi sopimuksia perkaavan raportin. Molempien mukaan nyt tekeillä olevat sopimukse johtavat kehityksen sijaan taantumukseen.

 

Lisää tietoa aiheesta