Uutinen

Guatemalan intiaanilapset oppivat omilla kielillään

Hankaluuksista huolimatta yhä useampi intiaanilapsi saa opetusta espanjan lisäksi omalla kielellään Guatemalassa.
Inés Benítez
5.2.2008

IPS --- "Kylässä on lapsia, jotka eivät puhu espanjaa. On tärkeää, että koulussa käytetään myös heidän omaa kieltään", opettaja Marta Lidia Rodríquez sanoo.

Rodríquez kävelee joka päivä tunnin matkan päästäkseen opettamaan Xepanilin kylän ala-asteen oppilaita espanjaksi ja kaqchikeliksi, joka on yksi Guatemalan mayaintiaanien lukuisista kielistä.

Guatemalan 13-miljoonaisesta väestöstä kuuluu alkuperäiskansoihin eri arvioiden mukaan 41-65 prosenttia. Joukkoon kuuluu esimerkiksi maya‑, xinca- ja garífuna-kansaa.

Parikymmentä vuotta sitten Guatemalan intiaaninuorista osasi lukea vain reilu puolet, mutta vuonna 2002 osuus oli jo 71 prosenttia. Aikuisista intiaaneista ei vieläkään osaa kuin joka toinen ja naisista vain joka kolmas.

Kaksikielistä opetusta varten perustetussa apulaisministeriössä neuvonantajana toimiva quiché-maya Pedro Us kertoo, että kaksikielisiä opettajia on nyt yli 6 300. He opettavat Guatemalan virallisen kielen, espanjan, ohella kaikkiaan 18:a intiaanikieltä.

Huomattava osa kaksikielisestä opetuksesta rahoitetaan kehitysavulla, jonka antajiin Suomikin kuuluu.

Matkalla on monia mutkia

Puolet Guatemalan asukkaista elää köyhyydessä, joka koettelee kovimmin juuri intiaaneja. Se hankaloittaa myös kaksikielisen koulutuksen järjestämistä ja yhteyksiä syrjäisimpien seutujen asukkaisiin, YK:n kehitysrahaston UNDP:n edustaja Abelardo Quezada pahoittelee.

Usin mukaan tiellä on muitakin esteitä: Osa opettajista vastustaa kaksikielistä opetusta, koska se tarkoittaa heidän mielestään työmäärän tuplaantumista. Jotkut taas väheksyvät intiaanikieliä ja pitävät espanjaa parempana.

Kaksikieliset opettajat kertovat intiaanivanhempienkin joskus valittavan, että he laittoivat lapsensa kouluun oppimaan espanjaa, eivät omaa kieltään, "jota he osaavat jo".

Länsi-Guatemalassa Xejolónin kylässä kaksikielistä opetusta antava Melida Xicó uskoo kuitenkin, että äidinkieli ensimmäisenä opetuskielenä ja espanja toisena "auttaa oppilaita kehittymään ja osallistumaan aiempaa paremmin". Lisäksi se vahvistaa heidän identiteettiään ja arvojaan.

Xicó käyttää erilaisia apuvälineitä havainnollistaakseen opetusta. Esimerkiksi avokado ja linnunsulat muodostavat nollaa kuvaavan kaqchikelin kirjoitusmerkin eli glyfin.

Tyttöjä ei kannusteta kouluun

Valtaosa intiaanilapsista keskeyttää koulunkäyntinsä ennen yläasteen päättymistä, tytöt vielä yleisemmin kuin pojat, koska heitä ei kotona kannusteta opiskelemaan.

Lapset ehtivät kuitenkin oppia lukemaan ja kirjoittamaan äidinkielellään, mikä auttaa perehtymistä omaan kulttuuriin, Luis Javier Crisóstomo iloitsee.

Hän johtaa Guatemalassa Keski-Amerikan monikielistä kulttuurienvälistä koulutusohjelmaa, jota UNDP ja Suomi rahoittavat. Guatemalan osuus Suomen avusta on 1,7 miljoonaa euroa, joka jakautuu vuosille 2005-2008.

Ohjelma tukee 70:tä mam- ja kaqchikel-kielistä peruskoulua, joissa on yhteensä 15 000 oppilasta ja 700 opettajaa.

Guatemalan 36-vuotinen sisällissota päättyi vasta 1996 rauhansopimukseen, jossa valtio sitoutui edistämään intiaanikielistä opetusta.

Usin mukaan yksi maan haasteista on kasvattaa myös "uudet alkuperäiskansoihin kuulumattomien guatemalalaisten sukupolvet niin, että he ymmärtävät elävänsä monikulttuurisessa maassa, jossa intiaaneillakin on oikeus nauttia kehityksen tuloksista".