Uutinen

Globalisaatio kaipaa muodonmuutosta

Globalisaatio on kasvattanut voittajien ja häviäjien välistä kuilua, mutta Maailmanpankin ympäristöosaston johtaja suosittelee lääkkeeksi lisää globalisaatiota - yhteiskuntavastuullista sellaista.
Eija Palosuo
6.11.2002

"Kaksi miestä kohtaa tiellä karhun. Toinen kaivaa kiireesti laukustaan esiin lenkkarit, jotka laittaa jalkaansa. Toinen mies ihmettelee: luuletko, että pystyt noilla juoksemaan kovempaa kuin karhu? Toveri vastaa: en, mutta tarkoitus onkin juosta kovempaa kuin sinä."

Tällä vertauksella kuvaa Maailmanpankin ympäristöosaston johtaja Kristalina Georgieva kilpailua, jonka vastuuton globalisaatio aiheuttaa. Eettistä johtamista, sijoittamista ja rahoitusta käsitelleessä OtaEco-seminaarissa keskiviikkona puhunut Georgieva ei kiistä maailmankaupan hedelmien epätasaista jakautumista maailmassa: "Globalisaatiossa on sekä voittajia että häviäjiä, emmekä toistaiseksi ole riittävän rehellisesti myöntäneet sitä - meidän on varmistettava, että häviäjiä ei jätetä oman onnensa nojaan."

Georgievan usko globalisaatioon sinänsä on horjumaton. Syyt rikkaiden ja köyhien väliseen kuiluun hän löytää nykymenon hallitsemattomuudesta ja sääntelyn kehittymättömyydestä, ja köyhyys voidaan poistaa, kun kehitysmaiden pääsyä markkinoille helpotetaan riittävästi. Väitettä tukeakseen hän muistuttaa, että 1980-luvun puolivälin jälkeen - maailman siirryttyä globalisaation "kolmannen aallon" aikakaudelle - alkoi moni entinen kehitysmaa kasvattaa talouttaan viiden prosentin vuosivauhtia. Tuolloin suuri joukko ihmisiä esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa nousi köyhyysrajan yläpuolelle.

Maailman väestö lisääntyy seuraavien 30-50 vuoden kuluessa 2-3 miljardilla, ja Maailmanpankki on laskenut, että kansainvälinen kauppa samassa ajassa nelinkertaistaa volyyminsä. Kasvun ympäristölle ja yhteiskunnalle luomat paineet ovat valtavat, ja jotta niistä selvittäisiin, globalisaation tulee Georgievan mukaan muuttua yhteiskuntavastuullisempaan suuntaan. "Se ei tapahdu itsestään, vaan siihen tarvitaan hallitusten, yritysmaailman ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä", hän kuvailee.

Vastuullista yritystoimintaa - corporate social responsibility (CSR), joka oli yksi OtaEco-seminaarin keskeisistä teemoista - Georgieva pitää tasa-arvoisemman globalisaation yhtenä kulmakivenä. Käytännössä se tarkoittaa yritysten velvollisuutta ottaa paremmin huomioon YK:n periaatteet ympäristöstä, ihmisoikeuksista ja työolosuhteista eri puolilla maapalloa toimiessaan, sekä niiden aktiivisempaa roolia kehitettäessä esimerkiksi sosiaalipalveluja kehitysmaissa. Toiminnan läpinäkyvyys ja edesvastuullisuus ovat Georgievan mukaan myös yritysten oman edun mukaisia: esimerkkinä hän mainitsee Enronin, jonka osakkeiden arvo romahti yhdessä sijoittajien luottamuksen kanssa tilinpitoskandaalin tultua ilmi.

Suurten odotusten CSR lepää kuitenkin surullisen huterasti pelkän hyvän tahdon varassa, sillä mitään maineen menetystä suurempaa mörköä ei ole estämässä maailmankaupan jatkumista entiseen malliin. Toistaiseksi on vain koko joukko vetoomuksia, jollaisen myös Georgieva esittää puheenvuoronsa päätteeksi: "Globalisaatio tarvitsee radikaalin muodonmuutoksen. Jos epäonnistumme siinä, tulevat seuraukset olemaan liian vakavat ihmiskunnan kestettäviksi."