Uutinen

Globaali yhteiskuntavastuu –– kilpailuvaltti?

Yrityksen on tänä päivänä tarjottava perustuotteensa ohella paljon hyvää ja kaunista, jotta eri sidosryhmät pysyvät tyytyväisinä. Brändiä luodaan muun muassa kertomalla kehitysmaissa olevien työntekijöiden olojen kohentamisesta.
Sanna Jäppinen
23.4.2003

UPM-Kymmene Oyj:n hienopaperitehdas työllistää Kiinassa 1500 ihmistä. "Siellä ei ole pyritty samanlaiseen henkilötehokkuuteen kuin vaikkapa Euroopan toimipisteissä, vaan tarkoituksella on työllistetty alueen ihmisiä", yritysvastuujohtaja Hannu Nilsen selvittää 23. huhtikuuta pidetyssä Yritykset, yhteiskuntavastuu ja kehitysmaat -keskustelutilaisuudessa.

"Työntekijöiden sosiaaliolot ja heidän lastensa koulutusmahdollisuudet ovat muuta väestöä paremmat. Olemme myös taanneet ihmisille paikallisesti sellaisen yhdistymisvapauden, jota maan lainsäädäntö ei tarjoa."

Toisenlainen esimerkki tulee Venäjältä, joka on yrityksen tärkeä raaka-aineentuottaja. "Aiemmin ei aina ole varmuudella voitu tietää, onko ostamamme puu laillisesti hakattu. Nyt hankintaketju on aukoton. Jokaisen kalikan alkuperän voi jäljittää, ja kuluttajakin pystyy seuraamaan puun kulkua internetissä", Nilsen kuvailee.

Uusinta uutta Venäjällä on työsuojeluasioiden kehittämishanke. "Hakkuualueiden työolot ovat kaukana meikäläisistä. Kypäriä ei paljon käytä, eikä töissä aina olla välttämättä ihan selvin päin. Onnettomuudet ovat olleet valitettavan yleisiä."
 

Ei lapsityövoimalle



Kuten Nilsenkin painottaa, on UPM-Kymmenen kohdalla kyse pienistä ihmisjoukoista, ei laajasti yhteiskuntaa koskevista parannuksista.

Suurempia muutoksia on saatu aikaan Pakistanissa, jossa Maailman urheiluvälineteollisuuden liitto, World Federation of the Sporting Goods Industry, on 1990-luvun puolivälistä lähtien aktiivisesti vähentänyt lapsityövoiman käyttöä jalkapallojen valmistuksessa.

Aiemmin alalla työskenteli kymmeniätuhansia lapsia, mutta vuoteen 2001 mennessä lapsityöntekijöitä ei liiton valvomien valmistajien piirissä ollut enää laisinkaan. Alueelle on hankkeen avulla perustettu satoja kouluja, ja aikuisten työmahdollisuuksia on parannettu perustamalla jalkapallojen kokoamiseen erikoistuneita ompelukeskuksia.

Hyvillä töillä hyvä brändi



Miksi urheiluvälinevalmistajat ovat valmiita tällaiseen vaivannäköön ja rahanmenoon?

"Koska urheilu on iloinen asia, ja siihen pitää pystyä liittämään hyviä asioita", Maailman urheiluvälineteollisuuden liiton puheenjohtaja André Gorgemans maalailee.

Eli toisin sanoen brändin on oltava kunnossa. Niin ainakin arvelee Stakesin vanhempi tutkija Eeva Ollila, joka on on tutkinut yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä kysymyksiä.

"Vaikka yritysmaailman vapaaehtoisilla menettelysäännöillä on luonnollisesti paljon positiivisia puolia, löytyy myös puutteita. Usein ne ovat pääasiassa peeärrää, joka toimii mediaseksikkäillä aloilla, brändien luomisessa ja länsivientiin suunnatuissa tuotteissa."

Ollilan mielestä sosiaalisen vastuun kanto onnistuu parhaiten silloin, kun toimitaan mahdollisimman lähellä itse tuotetta ja tuotantoketjua.

"Kun esimerkiksi maailmanlaajuiset yritykset edellyttävät kaikilta alihankkijoiltaan tiettyjä toimintatapoja, voidaan sääntelyä ulottaa sinnekin, missä valtiovalta ei sitä vaadi tai valvo."

Irralliset avustus- ja hyväntekeväisyysprojektit sen sijaan saavat Ollilan epäilevälle kannalle. Konkreettinen esimerkki kertoo paljon.

"Nicaraguassa eräs tehdas aiheutti päästöillään pahoja ympäristöhaittoja. Paikalliset koulut tajusivat otollisen tilaisuuden ja menivät pyytämään avustuksia. Niitä tulikin, ja tehdas ikään kuin osti hyväntekeväisyydellä itsensä vapaaksi varsinaisesta vastuusta."

Yritykset, yhteiskuntavastuu ja kehitysmaat -tilaisuuden järjestivät Elinkeinoelämän valtuuskunta ja Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta.