Uutinen

Globaali kansalaisjärjestösuunnitelma Bangkokista

Kaisu Tuominen
15.2.2000

KANSALAISJÄRJESTÖT POHTIVAT YHTEISIÄ TOIMINTASTRATEGIOITA

Kaisu Tuominen: Kepa/Bangkok

UNCTAD X-kokouksen yhteydessä järjestetyissä kansalaisjärjestötapaamisissa on keskusteltu paljon siitä, mihin neoliberalismia vastustavat kansalaisjarjestöt ja kansanliikkeet suuntaavat Seattlen jälkeen. Keskustelujen pohjalta laadittiin luonnos "globaaliksi kansalaisjärjestösuunnitelmaksi". Luonnos on lähiaikoina luettavissa ja kommentoitavissa osoitteessa www.attac.org.

Bangkokissa kansalaisjärjestöt ovat korostaneet maailmantalouden rakenteiden muuttamisen tärkeyttä. Nykyisten instituutioiden ja rakenteiden legitimiteetin ollessa vaakalaudalla tähän on avautunut uusia mahdollisuuksia.

Rakenteiden muuttaminen edellyttää kansalaisyhteiskunnan maailmanlaajuista rintamaa ja toimintastrategiaa. Kansalaisjärjestöjen on löydettävä yhdistäviä tekijöitä ja mobilisoitava laajempia ihmisryhmiä mukaan. Tetteh
Hormeku (Third World Network) korosti, että meidän on toimittava sekä kiireellisten kysymysten, kuten WTO:n laajentumisen ja velkojen peruuttamisen parissa että pitkällä aikavälillä rakenteiden monipuolistamiseksi ja tasa-arvoistamiseksi.

Mobilisaatio Seattlen jälkeen?

Yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen löytäminen on kuitenkin vaikeaa. Ennen virallista UNCTAD X-kokousta järjestetyssä Vaihtoehtoja neoliberalismille -seminaarissa yksi työryhmä keskittyi pohtimaan mobilisaatiostrategioita ja toimintaohjelmaa. Esille nousivat muun muassa etelän ja pohjoisen kansalaisjärjestöjen väliset ristiriidat, edustavuuden
ongelma sekä erimielisyydet prioriteettien määrittämisessä. Kuka muotoilee toiminta-agendan? Onko kansainvälisiin kokouksiin osallistuvilla järjestöillä todellisia yhteyksiä ruohonjuuritasoon ja köyhiin kansanosiin? Voivatko he sanoa edustavansa kansalaisyhteiskuntaa? Ryhdymmekö uudistamaan vai korvaamaan vallitsevia rakenteita? Tarvitsemmeko kansalaisjärjestöjen kansainvälisen toiminnan koordinoimiseksi keskitetyn organisaation vai epämuodollisia ja spontaaneja kokoontumisia ja verkostoja?

Aikaa sisäisten erojen keskustelemiseen ja yhteisten priorieettien löytämiseen (tai ylipäänsä keskusteluun niiden tarpellisuudesta) ei ollut riittävästi. Työryhmästä muodostettu ryhmä muotoili löyhän lausunnon kansalaisjärjestöjen ja kansanliikkeiden toiminnalle neoliberalismia vastaan. Lausunto löytyy lähiaikoina internetistä osoitteesta Http://www.attac.org ja halukkaat järjestöt voivat allekirjoituksellaan sitoutua siihen. Sisältöä voi kommentoida helmikuun loppuun asti.

Vuoden 2000 tärkeimmiksi kansalaisjarjestötapahtumiksi virallisten instituutioiden kokoontumisten yhteydessä määriteltiin YK:n Social Summit kesäkuussa Genevessä sekä YK:n korkean tason millenium-kokous syyskuussa New Yorkissa. Paikalla olleet järjestöjen edustajat toivoivat, että näissä yhteyksissä voidaan jatkaa myos keskustelua strategioista.

Kansallinen työ kansainvalisen toiminnan pohjana

Bangkokissa on noussut useasti esille kysymys kansalaisyhteiskunnan ja valtion välisistä suhteista. Walden Bello (Focus on Global South) korosti sitä, että tärkein asia on omaan hallitukseen vaikuttaminen. Maailmanlaajuisesti yhdistynyt kansalaisyhteiskunta ei yksinään kykene muutoksiin. Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on vaikuttaa hallituksiin ja
eduskuntiin muun muassa tuottamalla tietoa neoliberalismin ja WTO-sopimusten vaikutuksista.

UNCTAD X:n yhteydessä järjestetyssä Interparlamentary-kokouksessa kansanedustajat valittivat, että heillä ei ole samanlaista mahdollisuutta osallistua tarkkailijoina UNCTADin toimintaan kuin kansalaisjärjestoillä. Myos UNCTADin varapääsihteeri Carlos Fortin näpäytti Bangkokiin kokoontuneita kansalaisjärjestöjä huomauttamalla, etta UNCTADin
sihteeristö ei voi muuttaa UNCTADin roolia. Kansalaisyhteiskunnan on saatava hallitukset neuvottelemaan maailmantalouden pelisaantöjen muuttamisesta.