Manilan keskustaa Filippiineillä Ondoy-nimisen myrskyn jälkeen.
Kuva: Aldrich Lim Flickr

Germanwatch: Sään ääri-ilmiöt iskevät kovimmin köyhiin

Viime vuonna äärimmäiset sääilmiöt koettelivat etenkin Kaakkois-Eurooppaa ja Etelä-Aasiaa. Pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa, että ilmastonmuutokseen liittyvistä sään ääri-ilmiöistä kärsivät eniten maailman köyhät.
Sanna Autere
3.12.2015

Serbia, Afganistan ja Bosnia-Hertsegovina kärsivät kaikkein koviten äärimmäisistä sääilmiöistä kuten rankkasateista, tulvista ja maanvyöryistä vuonna 2014. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen riskit kasautuvat köyhimmille maille. Tämä käy ilmi 3. joulukuuta julkaistusta Global Climate Risk Index -raportista, jonka on laatinut Germanwatch.

Yhteensä äärimmäisissä sääilmiöissä on menehtynyt yli 525 000 ihmistä vuosina 1995–2014 ja taloudelliset vahingot nousevat noin 3 000 miljardiin dollariin.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät näy ainoastaan jossain kaukana vaan tuntuvat myös Euroopassa. Viime vuonna oli suhteellisen vähän trooppisia myrskyjä, joten kymmenen sään ääri-ilmiöiden eniten koetteleman maan listalta löytyy peräti kolme tulvien ja maanvyörymien moukaroimaa Kaakkois-Euroopan maata: Serbia, Bosnia-Hertsegovina ja Bulgaria.

Vuonna 2015 voimakas El Niño-ilmiö muuttaa tilannetta, mutta kuluvan vuoden sääilmiöt ovat mukana vasta ensi vuoden tilastoissa.

"Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti", sanoi raportin tekijä Sönke Kreft Germanwatchista raportin julkistustilaisuudessa Pariisin ilmastokokouksessa.

Yhdeksän kymmenestä vuosina 1995–2014 pahiten sään ääri-ilmiöistä kärsineistä maista kuuluu matalatuloisiin tai matalan keskitulon maihin. Listan kärjessä ovat Honduras, Myanmar ja Haiti. Thaimaa on ainoa ylemmän keskitulotason maa tässä joukossa.

Osa maista kärsii ääri-ilmiöiden aiheuttamista tuhoista jatkuvasti. Esimerkiksi Pakistan on ollut kymmenen pahiten kärsineen maan listalla viitenä peräkkäisenä vuotena, ja Filippiinit seitsemän kertaa viimeisen vuosikymmenen aikana.

Afrikan maat aliedustettuina

Germanwatchin Global Climate Risk Index tarkastelee ilmastonmuutokseen liittyvien äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia taloudellisia vahinkoja sekä kuolemantapauksia. Riski-indeksi perustuu vakuutusyhtiö MunichRen kansainväliseen tietokantaan sekä kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tietoihin maiden taloustilanteesta (World Economic Outlook).

Indeksiin liittyy tiettyjä rajoituksia, tekijät huomauttavat. Hitaasti kehittyvät ilmiöt kuten kuivuus eivät näy aineistossa selvästi, joten tästä syystä esimerkiksi Afrikan maat ovat tilastossa aliedustettuina. Aineisto ei kata myöskään jäätiköiden sulamisen, merenpinnan nousun tai merten happamoitumisen kaltaisia tuhoja. Se ei siis anna kokonaiskuvaa kaikista ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

"Äärimmäiset sääilmiöt ovat yksi osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Niitä voi pitää varoitusmerkkinä vielä vakavammista seurauksista tulevaisuudessa, mikäli ilmastonmuutosta ei hillitä ajoissa", Sönke Kreft totesi.

Haavoittuvat maat vaativat ilmastokokoukselta kunnianhimoa

"Lukujen takana on todellisia ihmisiä, ihmishenkiä", sanoi filippiiniläisen Science and Technology Information Instituten asiantuntija Raymund E. Liboro raportin julkistamisen yhteydessä.

Hänen mukaansa kolme Filippiinien tuhoisinta taifuunia on sattunut viimeisen neljän vuoden aikana, ja tuhoja nähdään nykyään myös alueilla, jonne hirmumyrskyt eivät tavallisesti yllä.

Ilmastonmuutokselle haavoittuvien maiden ryhmä (Climate Vulnerable Forum) esitti maanantaina 30. marraskuuta Pariisin ilmastokokouksessa julkilausuman, jossa vaadittiin hiilidioksidipäästöjen tuomista nollaan vuoteen 2050 mennessä ja ilmaston lämpenemisen rajaamista alle puolentoista asteen, jotta katastrofaalisimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset voitaisiin välttää.

"Olemme haavoittuvassa asemassa, mutta emme avuttomia", Liboro sanoi.

Hänen mukaansa Filippiinit on panostanut esimerkiksi varhaisen varoituksen järjestelmien kehittämiseen. Niiden ansiosta nykyään voidaan puhua myös "katastrofeista, jotka eivät toteutuneet", kun ihmiset on saatu ajoissa evakuoitua pahimpien tuhojen tieltä.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tuhoista selviytyminen vaativat kuitenkin resursseja. Ilmastorahoituksen lisäksi esimerkiksi teknologian siirto on Liboron mukaan keskeisessä asemassa.

"Pariisin kokouksesta tarvitaan kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä ja globaalia solidaarisuutta, joilla turvataan ilmastonmuutokselle haavoittuvissa maissa elävien ihmisten tulevaisuus", Liboro totesi.