Uutinen

Geenimuuntelu ei mullistanutkaan maataloutta

Geenimuunneltu viljely keskittyy yhä neljään maahan ja kolmeen hyötykasviin.
Stephen Leahy
23.1.2006

IPS -- Geenimuunneltu maanviljely keskittyy yhä 99-prosenttisesti neljän valtion alueelle, vaikka alan teollisuus on rummuttanut sen mullistavaa vaikutusta jo toistakymmentä vuotta.

Alan tunnetuimman suuryrityksen, Monsanton, kotimaa Yhdysvallat tuottaa 55 prosenttia gm-kasveista. Loppu jakaantuu Argentiinan, Kanadan ja Brasilian kesken.

Geenimuuntelua on pitkään mainostettu ratkaisuna maailman nälkäongelmaan, mutta nyt jotkut kannattajatkin myöntävät, että sen rooli voi jäädä vaatimattomammaksi.

Geenimuuntelua koskevat tilastot ovat useimmiten lähtöisin biotekniikan maataloussovellutuksia edistävältä International Service for the Acquisition of Agri-biotech Applications -laitokselta (Isaaa), joka on alan teollisuuden tukema lobbausjärjestö.

Isaaa vakuuttaa, että gm-tekniikka on kasvattanut 7,7 miljoonan köyhän viljelijän tuloja kehitysmaissa.

Isaan perustaja ja puheenjohtaja Clive James täsmensi IPS:lle, että "heistä 6,4 miljoonaa on kiinalaisia talonpoikia, jotka viljelevät gm-puuvillaa pienillä maatilkuilla. He käyttävät gm-lajiketta, koska se vähentää torjunta-aineiden ruiskutustarpeen puoleen aiemmasta 30 kerrasta satokautta kohti."

"Raporttimme osoittaa, että vaikka gm-tekniikka maksaa heille 70 dollaria hehtaaria kohti, he säästävät tuholaismyrkyissä 60 dollaria", hän sanoo.

Gm-viljely keskittyy puuvillaan, maissiin ja soijaan

Tammikuussa julkistettu Isaaan vuosiraportti väittää, että viime vuonna kylvettiin 21 maassa 90 miljoonaa hehtaaria gm-lajeja.

"Kukaan ei tiedä, mistä he saavat numeronsa", kanadalaisen Polaris Institute -järjestön David MacDonald arvostelee. Hänen mukaansa Isaaan numeroista löytyy 5-10 prosenttia ilmaa maista, joista on saatavilla vastaavia virallisia tilastoja, kuten Yhdysvalloista.

MacDonald valittaa, että Isaaa ei paljasta tietolähteitään, eikä useimmilla valtiollakaan ole näitä tietoja.

James vastaa, että Isaaa on kymmenen vuoden aikana solminut tarvittavat avainkontaktit yrityksiin ja hallituksiin. "Emme kerro lähteitämme, koska tietokantamme on yksityistä omaisuutta", hän sanoo.

Isaaan lukuja siteerataan vilkkaasti, ja niihin nojaa arvostettu Nature-lehtikin tammikuun numerossaan.

Lehden toimittaja Peter Aldhous tulkitsee kuitenkin tilastoja niin, että vain muutamat maailman maat ovat tosissaan suuntautuneet muuntogeeniseen tulevaisuuteen.

Valtiot ja yritykset ovat yli 20 vuoden aikana sijoittaneet miljardeja alan tutkimukseen, mutta gm-viljely keskittyy yhä 95-prosenttisesti kolmeen kasviin: puuvillaan, maissiin ja soijaan. Ne ovat joko immuuneja kasvimyrkyille tai sisältävät itse tuholaismyrkkyä.

MacDonaldin mukaan tarkoituksena on yksinkertaisesti helpottaa torjunta-aineruiskutuksia laajoilla viljelmillä vahingoittamatta satoa. Satoisuuteen ei suoranaisesti vaikuteta, eikä hyötyjä koidu ravitsemukselle, maanparannukselle tai ympäristölle.

"Monsanto-vero"?

Etelä-Afrikan, Intian, Kiinan ja Meksikon vähäisestä gm-viljelystä valtaosa on puuvillaa. Argentiinan ja Brasilian suurtiloja hallitsee nyt gm-soija, mutta viljelijät ovat toistaiseksi kieltäytyneet maksamasta kansainvälisille yrityksille siemenistään.

MacDonaldin mukaan firmat ovat menettäneet vähintään 250 miljoonan dollarin tulot. "Hallitukset saatetaan pakottaa perimään Monsanto-veroa soijan myynnistä", hän ennustaa.

Biotekniikkayritysten lupaukset kuivuutta tai suolaista maaperää kestävistä kasvilajeista eivät ole toteutuneet. Myöskään bataatin tai kassavan parannetuista painoksista ei ole tietoa, vaikka alan kannattajat niitä mainostavatkin.

Yritys viljellä muuntogeenistä bataattia Keniassa 2004 epäonnistui täysin. "Biotekniset kasvilajikkeet eivät ole ratkaisu nälkään Afrikassa tai muualla", Nigerian Maan ystävien Nnimmo Bassey sanoo.

Hänen järjestönsä tammikuussa julkistettu satasivuinen raportti kuittaa gm-kasvien "menestyksen" seuraukseksi aggressiivisesta markkinoinnista ja hyötyjen virheellisestä ymmärtämisestä.

Pitkän ajan terveysvaikutukset edelleen tutkimatta

Dick Bell Yhdysvaltain Maan ystävistä muistuttaa, ettei järjestö vastusta biotekniikkaa sinänsä, mutta varoittaa, että gm-kasvien pitkän ajan vaikutukset ihmisen terveyteen ovat yhä tutkimatta.

Hänen mielestään Yhdysvallat ja Argentiina pelaavat uhkapeliä ja gm-tuotteiden menekki jatkuu vain siksi, ettei asiasta kerrota tuoteselosteissa.

Kova kamppailu markkinoista jatkuu. Suuryrityksillä, joihin kuuluvat Monsanton ohella Syngenta ja Bayer, on vahvoja liittolaisia, kuten Yhdysvaltain hallitus ja Maailman kauppajärjestö WTO.

Yhdysvaltain kehitysapuvirasto Usaid on pitkään toiminut biotekniikkayritysten kanavana kehitysmaihin.

Isaaan James onkin toiveikas: "On harhaa, ettei talonpojilla ole varaa siemeniin tai että he ovat huolissaan patenteista. Miljoona intialaista viljelijää kasvattaa geenimuunneltua Bt-puuvillaa ja määrä vähintään kaksinkertaistuu ensi vuonna."