Uutinen

Geenimuunneltu riisi markkinoille vuonna 2011

A-vitamiinin esiastetta sisältävä geenimuunneltu kultainen riisi pääsee pian kenttätesteihin. Riisi pyritään saamaan markkinoille vuonna 2011 vastustuksesta huolimatta.
Timo Kuronen
4.2.2008
TIMO KURONENRiisi

 

Perinteisen riisin istutusta Koillis-Thaimaassa Don Nu -kylässä.

MANILA - Kansainvälinen riisintutkimusinstituutti IRRI sai tammikuun loppupuolella 20 miljoonan dollarin lahjoituksen Bill ja Melinda Gatesin säätiöltä. Lahjoituksella on tarkoitus tukea kuivissa, suolaisissa ja tulvivissa oloissa kasvavien riisilajikkeiden kehittämistä. Tällaiset riisilajikkeet voisivat auttaa satoja tuhansia köyhiä viljelijöitä Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

IRRIn pääjohtaja Robert Zeigler kertoi Gatesien lahjoituksen varmistuttua uutistoimisto Reutersille, että instituutti pyrkii myös saamaan kiistanalaisen, niin sanotun kultaisen riisin viljelyyn viimeistään vuonna 2011. Kenttäkokeet kultaisella riisillä aloitetaan tänä vuonna Filippiineillä. Yhtä sen muotoa on kenttätestattu aiemmin Yhdysvalloissa.

Kultaiseen riisiin on lisätty geenimuuntelun avulla kaksi keltanarsissin geeniä ja yksi maassa elävän bakteerin geeni. Kasvaessaan riisi tuottaa jyvän sisäosiin beetakaroteenia, mikä antaa jyvälle kellertävän värin. Ihmisen elimistössä beetakaroteeni muuttuu A-vitamiiniksi.

Kultaisen riisin on vakuutettu auttavan yli sataa miljoonaa A-vitamiinin puutostilasta ja sokeutumisen uhkasta kärsivää ihmistä Aasiassa ja Afrikassa. Lupailuista huolimatta ihmeriisiä on kritisoitu laajasti.

Patenttivapaasti pienviljelijöille

Kultaisen riisin kehitti sveitsiläinen Ingo Potrykus vuosina 2000-2001. Riisi tuotti kasvihuoneoloissa 1,6 mikrogrammaa beetakaroteenia jyvägrammaa kohti. Bioteknologiayhtiö Syngentan tutkimusryhmä kehitti ihmeriisiä eteenpäin, ja vuonna 2005 niin sanottu kultainen riisi 2 sisälsi beetakaroteenia 23 kertaa enemmän kuin edeltäjänsä.

Tutkija Peter Beyer sai samana vuonna Bill ja Melinda Gatesin säätiöltä apurahan, jonka avulla hän on pyrkinyt geenimuuntelulla lisäämään e-vitamiinin, raudan ja sinkin pitoisuuksia kultaisessa riisissä.

Ingo Potrykus lupautui antamaan riisin patenttivapaasti omavaraisviljelijöille siitä syntyneen kohun myötä. Neuvolteltavaa riitti, sillä hän ja Beyer käyttivät tutkimusten aikana seitsemääkymmentä patenttia, jotka olivat 32 yrityksen omistamia.

Kansanterveyteen vetoaminen kannatti, sillä muun muassa Monsanto ja Syngenta myöntyivät humanitaarisen käytön lisensseihin. Nykysäännösten mukaan pienviljelijät voivat viljellä kultaista riisiä vapaasti ja pitää saadut siemenet seuraavaa kasvukautta varten. Patenttikorvauksia viljelijä joutuu maksamaan, jos hän myy riisiä yli 10 000 dollarin edestä.

Entä aidosti monipuolinen ruoka?

Kultaisen riisi väitetyt terveysedut eivät ole vakuuttaneet kaikkia. Heti ensimmäisten tutkimustulosten tultua julkisuuteen monet ympäristöjärjestöt pelkäsivät, että kultainen riisi tasoittaa tietä myös muille geenimuunnelluille kasveille, jotka eivät hyödytä niiden kuluttajia.

Intialainen aktivisti Vandana Shiva on esittänyt, että vitamiinipuutteen ydin ei johdu kasveista itsestään vaan köyhyydestä ja ruokalajikkeiden monimuotoisuuden puutteesta. Hänen mukaansa kultaisen riisin puolestapuhujat yrittävät peitellä sitä, että ruokavalion monipuolisuus voi korvata vitamiinien puutteen paljon tehokkaammin.

 

Usean aasialaisen maatalousalan järjestön yhdessä laatiman raportin mukaan kultainen riisi ei muuta sitä tosiasiaa, että köyhiltä viljelijöiltä on jo kauan sitten viety tuotantomuotojen ja selviytymisen valinnanvapaus. Kultainen riisi vaatii samoja kalliita viljelykemikaaleja kuin “vihreän vallankumouksen" hybridilajikkeetkin.

Filippiiniläisen Masipag-järjestön mukaan kultaisen riisin laajamittainen viljely lisäisi entisestään maaseudun geneettistä eroosiota. Myös aliravitsemus voi paheta, jos ihmiset syövät vain muutamia geenivitaminoituja ruokalajeja.