Suomalaisten mielestä kehitysyhteistyövaroja kannattaa käyttää etenkin koulutukseen. Kuvassa kuurojen, näkövammaisten ja kehitysvammaisten erityiskoulu Chomassa, Sambiassa.
Kuva:
Hanna Öunap
Ulkoministeriö
Uutistausta

UM:n gallup: Suomalaisten usko kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen heikkenee

Kolme neljästä luulee, että äärimmäinen köyhyys on lisääntynyt.
Jukka Aronen
12.8.2016

Heinäkuussa julkistetun ulkoministeriön vuosittaisen kehitysapukyselyn tulokset kertovat, että kansalaisten usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen hiipuu vuosi vuodelta.

Kehitysyhteistyötä tuloksellisena pitävien osuus on laskenut koko sen ajan, kun asiaa on kysytty eli vuodesta 2002 lähtien. Väliin mahtui vuoden 2015 äkillinen hyppäys parempaan suuntaan (suurten leikkauspäätösten aikaan), mutta tänä vuonna palattiin taas loivasti jatkuneelle lasku-uralle.

Tutkimuksen laatija Juho Rahkonen ei osaa varmuudella sanoa, mistä myönteisten näkemysten lasku juuri tuloksellisuuden kohdalla johtuu, etenkin kun kaikki muut kehitysapumielipiteiden mittarit ovat pysytelleet hyvällä tasolla tai jopa parantuneet vuosien saatossa.

"Ilmeisesti kansalaisilla on tunne siitä, että maailma on hallitsematon eikä maailman hätä lopu", Rahkonen pohtii raportissa.

Hän muistuttaa, että suomalaisilla on todellista synkempi kuva kehitysmaiden tilanteesta. Esimerkiksi vain 11 prosenttia tietää, että äärimmäinen köyhyys on vähentynyt vuodesta 1990 - selvä enemmistö eli 76 prosenttia luulee äärimmäisen köyhyyden lisääntyneen maailmassa.

Kun kokonaiskuva on vääristynyt, on helpompi antaa huono arvosana myös kehitysyhteistyön tuloksille.


Suurin kannatus RKP:ssä

Vaikka kehitysyhteistyön tulosten arvostus on kokenut pientä inflaatiota, kehitysyhteistyötä pidetään yhä tärkeänä ja sen taso haluttaisiin säilyttää.

Peräti 84 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä: 36 prosentin mielestä se on erittäin tärkeää ja 48 prosentin mielestä melko tärkeää.

Kokonaiskannatus on viime vuosina pysytellyt suurinpiirtein samalla tasolla. Esimerkiksi viime vuonna se oli 87 ja vuotta aiemmin 82 prosenttia.

Nuoremmat vastaajat pitävät kehitysyhteistyötä jonkin verran tärkeämpänä kuin vanhemmat, samoin kuin korkeakoulutetut arvostavat kehitysapua enemmän kuin alemman koulutusasteen käyneet.

Myös poliittisella suuntautumisella on merkitystä. Vahvimmat kehitysavun kannattajat tulevat RKP:stä (75 % pitää erittäin tärkeänä), kristillisdemokraateista (67 %), vihreistä (61 %) ja vasemmistoliitosta (58 %).

Kriittisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat, joista 21 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Peräti 44 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä melko vähämerkityksisenä tai peräti yhdentekevänä.

"Ei enää lisää leikkauksia"

Kyselystä käy myös ilmi, että entistä harvempi suomalainen leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja. Valtaosa, 61 prosenttia, pitäisi määrärahat nykyisellä tasollaan.

Tänä vuonna leikkaajien määrä on vähentynyt, ja yhtä moni (18 %) vähentäisi kuin lisäisi kehitysmäärärahoja.

Viime vuoden kyselyssä selvästi useampi (26 %) kannatti määrärahojen leikkaamista, ja vain 11 prosenttia olisi lisännyt niitä. Näin sitten tapahtuikin, kun kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistettiin mittavat leikkaukset.

"Tämänvuotiset tulokset osoittavat, että enempää kansalaiset eivät halua vähentää kehitysmäärärahoja", analysoi Rahkonen.

"Kehitysyhteistyöllä ehkäistään pakolaiskriisiä"

Tämän vuoden kyselyssä kosketeltiin myös (viime vuonna erityisen ajankohtaista) pakolaisuuden ja kehitysavun suhdetta: kannattaako kehitysapua leikata samalla kun maahamme pyrkii suuri määrä pakolaisia?

Tarkka kysymys kuului: "Voidaanko Teidän mielestänne kehitysyhteistyöllä ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan?"

Suomalaiset näyttäisivät vahvasti kannattavan sitä, että ihmisiä autetaan näiden kotimaissa, jotta heidän ei tarvitsisi lähteä huonoja oloja pakoon.

Peräti 80 prosenttia kansalaisista antaa kehitysyhteistyölle tässä roolin, ja 24 prosenttia katsoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisiä merkittävästi.

Mielipiteet ovat linjassa sen kanssa, miten vastaaja ylipäänsä suhtautuu kehitysyhteistyöhön: vihreiden kannattajista peräti 92 prosenttia arvioi, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisiä, ja 40 prosenttia katsoo vaikutuksen olevan merkittävä.

Jopa kehitysyhteistyöhön kriittisimmin suhtautuvan puolueen, perussuomalaisten, kannattajista selvä enemmistö (61 %) katsoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä ainakin jossain määrin.

Myös niistä 18 prosentista, jotka vähentäisivät Suomen kehitysmäärärahoja edelleen, kaksi kolmasosaa (67 %) näkee kehitysyhteistyöllä roolin pakolaiskriisin ehkäisemisessä.