Uutinen

G8:lta kehitysapuun lisärahoitusta vai vanhojen varojen kierrätystä?

G8-kokouksen lupailema lisärahoitus kattaisi vain murto-osan köyhyyden vähentämiseen tarvittavasta avusta, ja suuri osa varoista on jo myönnetty muissa yhteyksissä, todetaan War on Want -järjestön laskelmissa.
Sanjay Suri
6.7.2005

IPS -- Köyhyyden vähentämiseksi toimiva War on Want -kansalaisjärjestö julkaisi G8-kokouksen alla laskelmat, jotka osoittavat, että rikkaimpien teollisuusmaiden ja Venäjän johtajien kokouksessa jaossa oleva raha mahdollistaisi alle viisi prosenttia velkojen mitätöinnistä ja alle 20 prosenttia Tee köyhyydestä historiaa -kampanjan (Make Poverty History) esittämistä päämääristä.

War on Want -järjestön kampanjapäällikkö John Hilaryn mukaan tiedot perustuvat Britannian valtiovarainministeriöltä saatuihin raportteihin.

G8:n apupaketin suuruus tulee todennäköisesti olemaan 25 miljardia dollaria, Hilary sanoo. "Ja suuri osa tuosta summasta on jo myönnetty aiemmin. Esimerkiksi George Bush on sanonut, että hän tarjoaa jo myönnettyjen rahojen päälle 4,5 miljardia dollaria. Kuitenkin siitä rahasta kolme miljardia on jo annettu Millenium Challenge Account -kehitysohjelman puitteissa."

Myös Japani on julkistamassa lisärahoitusta, mutta Hilaryn mukaan siitäkin suuri osa on vain varojen uudelleenjakoa. "Meillä on sellainen tunne, ettei mitään uutta tule tapahtumaan. Parhaimmillaankin saatetaan saada hieman ylimääräistä sinne tänne erillisten sopimusten avulla."

Kauppapolitiikka syö kehitysavun ja velkahelpotukset

Kehitysapu, velkakysymys ja kauppa ovat kehityksen kolme kivijalkaa. "Nyt kuitenkin olemme kuulleet, että Yhdysvallat ja EU ovat hyökkäämässä rajusti Maailman kauppajärjestö WTO:ssa kehitysmaiden teollisuus- ja palvelusektoria vastaan. Tavoitteena on pakottaa köyhät maat avaamaan nousevat markkinansa eurooppalaisille ja yhdysvaltalaisille yrityksille - vaikka myönnetäänkin, että tämä johtaa konkursseihin, massatyöttömyyteen ja laajaan köyhyyteen eteläisen pallonpuoliskon maissa.

"Ne vähäiset muruset, joita annetaan velkahelpotusten ja kehitysavun muodossa, lakaistaan saman tien sivuun G8:n kauppapolitiikalla", Hilary toteaa.

Samaan aikaan Yhdysvallat ja EU ovat tiukentaneet asennettaan kehitysmaiden maanviljelijöitä vahingoittavien maataloustukiensa poistamista vastaan. YK:n laskujen mukaan teollisuusmaiden kauppatuet maksavat kehitysmaille vuosittain 125-310 miljardia dollaria menetettyjen tai käypää hintaa matalampien myyntitulojen muodossa.

Velkahelpotukset kutistuivat 40 miljardista yhteen

Kesäkuussa rikkaimpien teollisuusmaiden valtiovarainministerit ilmoittivat 18 - jatkossa ehkä useammankin - maan yhteensä 40 miljardin dollaria velkojen anteeksiannosta, arvoltaan. Summa kuitenkin muuntuu War on Wantin mukaan vain hieman yli miljardiksi dollariksi, jonka maat säästävät velanhoitokuluissa Kansainväliselle valuuttarahastolle, Maailmanpankille ja Afrikan kehityspankille.

"Tästä on vielä matkaa 45,7 miljardiin dollariin, jotka vapautuisivat käyttöön, jos G8 ulottaisi esityksen koskemaan kaikkia niitä 62 köyhää maata, jotka tarvitsevat velkojen sataprosenttista mitätöintiä saavuttaakseen YK:n vuosituhattavoitteet ", War on Wantin lausunnossa todetaan.

Lisäksi järjestö muistuttaa, että velkahelpotuksia odottavat maat joutuvat ehdot täyttääkseen noudattamaan köyhimpien maiden HIPC-ohjelman vaatimuksia, muun muassa kaupan vapauttamista ja yksityistämistä. Järjestön mukaan nämä ohjelmat ovat lisänneet köyhyyttä ja heikentäneet velkahelpotusten mahdollisia positiivisten vaikutuksia.

Vertailun vuoksi voi mainita, että G8-maiden sotilasmenot kasvoivat dramaattisesti viime vuonna - ja reilua kasvua on ollut jo kuuden vuoden ajan. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen mukaan vuoden 2004 aikana maailman sotilasmenoihin käytettiin 1 000 miljardia dollaria. Suurin osa summasta lankesi G8-maille, ja yksin Yhdysvallat käytti 455 miljardia dollaria.

Tämä ei ole kovin vakuuttava osoitus siitä, että G8-maat olisivat valmiita tekemään enemmän maailman köyhien puolesta, War on Want linjaa.