Uutinen

G8-kokous: Kehitysavun lisääminen ei todennäköistä

Saksassa kokoontuvien G8-maiden on vaikea sopia kehitysyhteistyön lisäämisestä, koska ne eivät ole lunastaneet edellisiäkään lupauksiaan.
Jukka Aronen
5.6.2007

Huomenna 6. kesäkuuta Saksan Heiligendammissa alkavaa G8-kokousta pohjustetaan vielä kuumeisesti tänään.

Johtavien teollisuusmaiden ja Venäjän johtajien G8-lähettiläät, niin sanotut sherpat, vääntävät vielä viime hetkellä kättä siitä, mistä kokouksen varsinaisina työpäivinä 7. ja 8. kesäkuuta päätetään.

Kokouksen aikana on tarkoitus keskustella muun muassa Afrikalle annettavasta tuesta ja ilmastonmuutoksesta.

Ennakkotietojen mukaan kaikki agendalla olevat aiheet ovat vaikeita, ja isäntämaa Saksan on ollut liki mahdotonta löytää konsensusta maiden välille.

IPS:n mukaan liittokansleri Angela Merkel onkin loppumetreillä antanut käskyn, jolla kokousviestintää on lisätty saksalaisten lempiaiheesta eli ilmastonmuutoksesta ja energiatehokkuusta. Samalla on pyritty alentamaan kansalaisten odotuksia kokouksen tulosten suhteen.

Saksa on ajanut näyttävästi linjaa, jonka mukaan G8-maat sitoutuisivat pysäyttämään maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen ja leikkaamaan kasvihuonekaasuja puoleen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Yhdysvallat veti kuitenkin maton Saksan alta juuri ennen kokousta, kun presidentti George W. Bush julkisti oman versionsa ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Yhdysvallat haluaa vuonna 2012 raukeavan Kioton sopimuksen tilalle löyhän mallin, jossa 10-15 eniten saastuttavaa maata sitoutuu lisäämään tutkimus- ja kehitysrahoitustaan vaihtoehtoisille energialähteille ja vähentämään riippuvuuttaan öljystä.

Yhdysvallat murensi Merkelin asemaa myös hiv/aids-rahoituksen saralla. Merkel olisi halunnut kokouksen osallistujilta lupauksen kasvattaa aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjumiseen keskittyvän Global Fund -rahaston kassaa. Bush ilmoitti kokouksen alla kuitenkin jatkavansa oman Pepfar-rahastonsa hiv/aids-rahoitusta 30 miljardilla dollarilla vuosina 2009-2013.

Gleneaglesin lupaukset lunastamatta

Erityisen ongelmallinen kokousaihe lienee Afrikalle annettava kehitysyhteistyö. Vaikeaksi aiheen tekee se, että vuoden 2005 G8-huippukokouksessa tehdyt apuun liittyvät lupaukset eivät ole toteutuneet.

Vuonna 2005 G8-maat lupasivat Gleneaglesissä korottaa vuotuisia kehitysyhteistyövarojaan 50 miljardilla dollarilla vuoteen 2010 mennessä ja kaksinkertaistaa Afrikalle suunnatun tuen.

Vuonna 2006 kaikkien teollisuusmaiden antama yhteenlaskettu apu oli laskenut noin 107 miljardista dollarista 104 miljardiin dollariin, vaikka tilastoja hilasivat keinotekoisesti ylöspäin Irakille ja Nigerialle annetut valtavat velkahelpotukset.

Lisälupausten antaminen on tällaisessa tilanteessa vaikeaa. Heiligendammin kokoukseen tulevilta mailta on ollut vaikea jopa puristaa irti julkilausumaa, jolla ne vahvistaisivat Gleneaglesissä tehdyt lupaukset.

OECD:n aputilastojen mukaan kehnoiten apurintamalla pärjäsivät Italia, Japani, Yhdysvallat ja Kanada, joiden kehitysyhteistyömäärärahat tippuivat vuodesta 2005 vuoteen 2006. Italian tuki luhistui 5,1 miljardista dollarista 3,7 miljardiin, Japani vähensi apuaan 13,1 miljardista 11,6 miljardiin, Yhdysvaltojen potti pieneni 27,6 miljardista 22,7 miljardiin ja Kanadan rahat vähenivät 3,76 miljardista 3,71 miljardiin.

Ranska ja Saksa kykenivät pieneen parannukseen, ja parhaiten menestyi kehitysasioiden puolesta voimaakkaasti puhuva Britannia, joka kasvatti tuen määrää tuntuvasti, muttei sekään riittävästi pysyäkseen luvatussa vauhdissa.

Ranskan antama apu kasvoi 10,0 miljardista dollarista 10,4 miljardiin, Saksan kehitysrahat suurenivat 10,1 miljardista 10,6 miljardiin ja Britannia kasvatti pottiaan 10,8 miljardista 12,6 miiljardiin.

Vaikka Saksa ei viime vuonna yltänyt korkealle, se on G8-kokouksen alla halunnut kiillottaa kilpeään. Merkel lupasikin korottaa vuosittaista kehitysyhteistyörahoitustaan miljardilla dollarilla ja jatkaa korotettua rahoitusta ainakin vuoteen 2011 asti. Suurin osa lisäyksestä kohdistetaan Afrikkaan.

Myös Estelle-laiva varjokokoukseen

Rostockissa järjestettiin suuri mielenosoitus G8-kokousta vastaan 2. kesäkuuta. Jopa 50 000 osallistujaa kerännyt tapahtuma muuttui väkivaltaiseksi, kun osa mielenosoittajista aloitti pullojen ja kivien heittelyn poliisia kohti. Loukkaantuneita oli noin tuhat, joista poliiseja yli 400.

Saksalainen vasemmistolehti Die Tageszeitung arvioi mellakoinnin olleen mustakaapuisten niin sanottujen autonomien syytä. Esimerkiksi Attac sanoutui irti väkivaltaisesta toiminnasta.

Kansalaisjärjestöt järjestävät kokouksen aikana varjokokouksen, johon odotetaan osallistujia ympäri maailman. Myös suomalainen reilua kauppaa mainostava Estelle-laiva on paikalla, ja sitä käytetään kokoustilana. Estelle sai lisäjulkisuutta, kun kansainvälinen IPS-uutistoimisto julkaisi laivan kokousmatkasta kertovan uutisen.

Mielenosoittajat ja varjokokous pyrkivät kiinnittämään huomiota muun muassa G8-kokouksen epädemokraattisuuteen: monet järjestöt kyseenalaistavat G8-ryhmän oikeuden toimia maailmanhallituksen tavoin, koska se edustaa vain 13 prosenttia maailman väestöstä.

"Humaanimpaa globalisaatiota"

Varjokokouksen verkkosivuilla G8-maita kritisoidaan siitä, että ne kaikessa hyväntekeväisyydessäänkin ajavat omia etujaan. Maat tavoittelevat itselleen "turvallista sijoitusympäristöä", vaikka sanovat edustavansa koko maailman etua. G8-maiden edustaman vapaakauppafilosofian katsotaan myös tuottavan liikaa häviäjiä maailmantalouteen.

Nykyinen teollisuusmaiden harjoittama politiikkaa kiihdyttää ilmastonmuutosta, tuhoaa luonnon monimuotoisuutta ja haaskaa maapallon luonnonvaroja. G8-maat ruokkivat myös sotilaallisia konflikteja samalla kun ne tiukentavat omia rajojaan, todetaan varjokokouksen sivuilla.

Varjokokouksen järjestäjät toivovat nykyisen maapalloistumisen tilalle demokraattista ja oikeudenmukaista globalisaatiota, joka syntyisi alhaalta ylöspäin ja pohjaisi nykyistä solidaarisempaan talouteen.

Lisää tietoa aiheesta