Uutinen

G8-kokoukselle kerätään afrikkalaisten mietteitä velkataakasta

Kevään aikana pitkin Afrikkaa kiertävään kampanjabussiin kootaan tavallisten afrikkalaisten ajatuksia velkataakasta. Terveiset viedään rikkaiden maiden heinäkuussa pidettävälle G8-huippukokoukselle.
Joyce Mulama
1.5.2005

IPS -- Afrikan velkojen anteeksi antaminen on pitkään ollut kansalaisjärjestöjen vaatimuksena, mutta puhutaanko siitä afrikkalaisten kotien päivällispöydissä tai työpaikoilla?

Afrikassa kiertää nyt kampanjabussi kuulostellen asukkaiden mielipiteitä. Se vie terveiset heinäkuussa pidettävään G8-huippukokoukseen. Get on Board eli Tule mukaan -tunnuksella liikkuva pikkubussi lähti huhtikuun alussa Etelä-Afrikan Johannesburgista ja matkaa Mosambikin ja Malawin kautta Tansaniaan, Ugandaan ja Keniaan.

Reitti jatkuu laivalla Ranskaan, josta bussi suuntaa kohti Skotlannin Gleneaglesia. Maailman rikkaimpien maiden ja Venäjän muodostama G8-ryhmä aloittaa siellä huippukokouksensa 6. heinäkuuta.

Bussikierros on osa maailmanlaajuista köyhyyden vastaista kampanjaa otsikolla Global Call to Action Against Poverty (GCAP). Se yhdistää satoja järjestöjä eri puolilta maailmaa.

"Haluamme tarjota afrikkalaisille, köyhät mukaan lukien, mahdollisuuden sanoa sanansa velkojen mitätöimisestä", hanketta Afrikassa vetävän ActionAidin aluejohtaja Asenath Omwega selittää. Hän muistuttaa, että valtava velkataakka on osaltaan pahentanut Afrikan köyhyyttä.

Köyhyyden poistaminen G8-kokouksen asialistaan kärkeen?

Matkan varrella kootut näkemykset on tarkoitus esittää G8-maiden johtajille. Kampanjalla on heille muitakin toivomuksia kuin köyhimpien maiden velkojen mitätöinti: kehitysavun lisääminen ja sen varmistaminen, että varat todella käytetään kehitykseen.

GCAP koettaa saada köyhyyden poistamisen G8-kokouksen asialistan kärkeen, kampanjaa koordinoiva Njeri Mwangi-Kinyoho kertoo. "Afrikan velkataakka on täysin kestämätön. Vaadimme velkojen sataprosenttista mitätöintiä. Raha pitäisi käyttää afrikkalaisten elämänlaadun parantamiseen", hän tähdentää.

Brittiläisen Jubilee 2000 -liikkeen mukaan Afrikan maiden yhteenlaskettu ulkomaanvelka on noin 272 miljardia euroa. Lainanmaksu imee maanosasta valtavasti voimavaroja, joita tarvittaisiin kipeästi kehitykseen.

"Kenia käyttää 40 prosenttia tuloistaan velkojen hoitoon. Osuus ylittää maan vuotuiset terveys- ja koulutusmäärärahat. Onko se moraalisesti oikein?" kysyy

Ababu Namwamba kenialaisesta Mitätöikää velat lasten vuoksi -kampanjasta.

Myös brittien Afrikka-komission ehdotukset käsittelyyn heinäkuussa

Britannian hallituksen viime vuonna perustama Afrikka-komissio on myös ehdottanut velkahelpotuksia osana Afrikan köyhyyden vähentämistä. Sen raportti tulee käsittelyyn Gleneaglesissa heinäkuussa.

Komissio esittää myös Afrikan avun kolminkertaistamista 38 miljardiin euroon vuodessa seuraavan vuosikymmenen aikana. Lisäksi rikkaiden maiden tulisi varata erilliset 7,7 miljardia euroa vuodessa taisteluun aidsia vastaan. YK:n aids-ohjelman mukaan yli 60 prosenttia maailman hi-viruksen kantajista asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa elää maailman koko väestöstä vain 10 prosenttia.

Brittien Afrikka-komissio ajaa myös rikkaiden maiden maksamien maataloustukien lopettamista, koska ne vievät afrikkalaisten tuotteilta kilpailukyvyn. Edelleen perätään afrikkalaisten valtioiden rahakirstuista varastettujen rahojen palauttamista.

Afrikassa taas muistutetaan maanosan omasta roolista köyhyyden vastaisessa taistelussa.

"Afrikan on parannettava hallintoa. Koko velkaongelma syntyy siitä, että presidentit ja ministerit eivät joudu vastaamaan toimistaan kansalle", ugandalainen professori Dani Nabudere sanoo. Hänen mukaansa Afrikalta puuttuu myös välineitä sen tarkistamiseen "miten ja mihin apu on käytetty, ja oliko se ylipäätään tarpeen."

Lisää tietoa aiheesta