Uutinen

G7-kokous lykkäsi köyhimpien maiden velkojen mitätöintiä

Britannian esitys köyhimpien maiden velkojen anteeksiannosta ei saanut riittävää kannatusta rikkaiden teollisuusmaiden kokouksessa. "Nyt asia on kuitenkin nostettu pöydälle, joten tilanne näyttää lupaavammalta kuin koskaan", arvioi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija.
Sanna Jäppinen
3.10.2004

 

Lokakuun 1.-3. päivä Washingtonissa kokoontuneet G7-ryhmän eli maailman rikkaimpien maiden valtiovarainministerit eivät asettuneet tukemaan Britannian ehdotusta mitätöidä köyhimpien maiden velat kansainvälisille rahoituslaitoksille eli Maailmanpankille, Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja paikallisille kehityspankeille.

 

Yksimielisyyteen kokouksessa päästiin ainoastaan siitä, että "köyhimpien maiden velanhoito on saatava kestävämmälle pohjalle". Velkakysymys vaatii G7-maiden mukaan lisäselvitystä, ja tuloksia luvattiin vuoden loppuun mennessä. Myös IMF totesi jatkavansa asian tutkimista, muttei ilmoittanut mitään aikarajoja toimilleen.

Brittien aloitteen kokouksessa esitellyt ministeri Gordon Brown toteaa Maailmanpankin tiedotteessa, että vaikka yksimielisyyttä ei vielä löydetty ja työsarkaa on tiedossa paljon, on jatkossa kyse lähinnä yksityiskohtien sorvaamisesta. Brown uskoo konsensuksen velkojen anteeksiannosta löytyvän ensi vuoden aikana – yhtenä pontimena saattaa olla Britannian G7-puheenjohtajuus 2005.

Vaikkei viikonloppuisesta kokouksesta saatu konkreettisia tuloksia, näkee Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Maria Suoheimo tilanteen parempana kuin koskaan ennen. "Velkakysymykset julkiseen keskusteluun nostanut Jubilee 2000 -kampanja herätti aikanaan paljon huomiota ja sen merkeissä saatiin tuloksia kahdenvälisten velkojen mitätöinnissä. Nyt on ensi kerran nostettu esiin rahoituslaitosten kautta myönnetyt monenkeskiset velat."
 

Kuka prosessin maksumieheksi?

Brownin viittaus mitätöintiprosessin "yksityiskohtiin" tarkoittanee pääasiassa päätöksiä toimista aiheutuvien kulujen maksajasta.

Eniten Britannian ehdotus on tähän mennessä saanut vastakaikua Yhdysvalloilta, mutta maksumiehestä valtiot ovat eri mieltä. Brittien mielestä prosessi ei saisi heikentää rahoituslaitosten lainanantovalmiutta, joten teollisuusmaiden pitäisi osallistua kuluihin. Yhdysvallat puolestaan lähtee siitä, että menot katettaisiin kokonaan IMF:n omista varoista – eikä siis rasitettaisi veronmaksajia.

Myös Britannia tosin kannattaa IMF:n suuren kultavarannon arvon uudelleenarvioimista, ja sen mahdollista hyödyntämistä osana prosessin kuluja.

Köyhät, mutta eivät pahasti velkaantuneet maat ovat ilmaisseet huolensa rahoituslaitosten lainanantokyvyn heikentymisestä, ja G7-maihin kuuluvat Ranska, Saksa, Italia, Japani ja Kanada puolestaan ilmoittivat, että mitätöinti ei onnistu, jos se tietää niille lisäkuluja.

Näkemyseroista huolimatta Yhdysvallat ja Britannia ovat samoilla linjoilla siinä, että nykyinen "lainaa ja anna anteeksi" -kierre on katkaistava, kuten Yhdysvaltain valtiovarainministeri John S. Snow totesi tiedotteessaan kokouksen jälkeen. Köyhimpien maiden velanmaksu on saatava kestävämmälle pohjalle, jotta ne voivat investoida oman infrastruktuurinsa kehittämiseen sen sijaan, että suuri osa tuloista menee velkojien pussiin.
 

Britannian linja ahkeran kampanjoinnin tulosta

Britannia on esiintynyt viime viikkoina näkyvästi köyhimpien maiden asianajajana. Velkojen mitätöintiä koskevan esityksen ohella maan hallitus julkisti viikonloppuna asiakirjan, jossa arvosteltiin IMF:n ja Maailmanpankin politiikkaa. "Taloudellisen tuen saamisen ehtoina tehty yksityistäminen ja kaupan vapauttaminen on usein heikentänyt köyhien asemaa", asiakirjan pääsisältö kuului.

Tällaisia kannanottoja on totuttu tähän mennessä kuulemaan lähinnä kansalaisjärjestöiltä – eikä turhaan. "Britannian nykyiseen linjaan on vaikuttanut vuosia kestänyt vahva kampanjointi. Britanniassa ihmiset ovat olleet mukana suurissa kansanliikkeissä kuten Jubilee-kampanjassa ja Trade Justice Movementissa aivan eri tavalla kuin vaikkapa meillä. Velkakysymys on murtautunut mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun", Maria Suoheimo toteaa.

Britannian ohella Yhdysvaltojen hanakkuus velan anteeksiantoon lienee selitettävissä myös molemmissa maissa lähestyvillä vaaleilla.

"Velka on aihe, joka kiinnostaa myös talousuutisia seuraavia ja läpäisee tietoisuuden helpommin kuin vaikkapa puheet kehitysyhteistyörahojen lisäämisestä", Suoheimo muistuttaa.