George W. Bushin isännöimä G20-kokous Washingtonissa marraskuussa 2008 päätti, että globaalia lamaa ei selätetä luomalla lisää kaupanesteitä.
Kuva:
Wikimedia Commons
Uutinen

G20-maiden protektionismi rokotti köyhimpiä maita

Vuonna 2012 köyhimmät maat vastaanottivat 51 miljardia dollaria kehitysapuna - ja menettivät 47 miljardia kaupanesteiden vuoksi.
Jukka Aronen
30.1.2015

Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin alussa G20-maat kokoontuivat Washingtoniin pohtimaan maailman finanssijärjestelmän remonttia. Osallistujamaat sitoutuivat olemaan harjoittamatta protektionismia, joka "vain pahentaa rahoituksellisia ja taloudellisia ongelmia".

Kuinka sitten kävikään?

Ruotsin hallituksen teettämä ja toissapäivänä julkaisema tutkimus pureutuu G20-maiden toimiin tuon kokouksen jälkeen ja tarkastelee nimenomaan köyhimpiin maihin kohdistuneita kaupanesteitä.

Pääsyyllinen: G20-maat

"Throwing Sand in the Wheels" -raportista käy ilmi, että kriisikokouksen jälkeen maailman maat ovat junailleet peräti 494 protektionistista toimenpidettä, jotka ovat haitanneet nimenomaan vähiten kehittyneiden eli LDC-maiden harjoittamaa vientiä.

Suuri osa esteistä liittyy esimerkiksi tullien nostoon ja erilaisiin tukiaisiin, joilla pönkitettiin omaa vientiä.

Kaksi kolmasosaa köyhiä maita kurittaneista toimenpiteistä tehtiin G20-maissa. Tai toisinpäin: peräti 93 prosenttia köyhien maiden menetyksistä johtui nimenomaan G20-maiden protektionismista.

Yksinomaan Intia (joka ei siis kuulu LDC-maihin) pystytti 102 ja Euroopan unionin jäsenmaat 64 lisäestettä. Myös Argentiina, Brasilia ja Kiina tekivät kukin vähintään 20 kauppaa jarruttavaa toimenpidettä.

Kehitysavun suuruinen menetys

Rahassa mitattuna LDC-maat menettivät vuosien 2009 ja 2013 välisenä aikana yhteensä 196 miljardia dollaria. Summa vastaa 24:ää prosenttia niiden viennistä.

Erityisesti vientiongelmat iskivät Angolaan, Bhutaniin, Haitiin, Jemeniin, Myanmariin, Nepaliin, Sambiaan ja Sudaniin.

Ongelman suuruus tulee näkyväksi, kun menetyksiä verrataan LDC-maiden saamaan kehitysapuun.

Vuonna 2012 köyhimmät maat vastaanottivat 51 miljardia apudollaria, mutta samana vuonna ne menettivät 47 miljardia protektionismin vuoksi.

Lisää seurantaa

Tutkijat esittävät, että G20-maat (joihin lasketaan myös EU) tekisivät suunnitelman, miten globaalista kriisistä alkanut, köyhimpiä maita vahingoittava protektionismi saataisiin purettua.

Ensimmäinen askel olisi, että protektionistisia toimia tarkkailtaisiin nykyistä tehokkaammin ja niistä keskusteltaisiin avoimesti G20:ssa.

Jos yhteisymmärrystä ei saada syntymään, aktiivisten maiden tulisi hakea julkisesti tukea muun muassa Maailman kauppajärjestöltä WTO:lta, kirjoittavat tutkimuksen tekijät.