Huhtikuussa kokoontuessaan Lontoossa rikkaiden maiden ja nousevien talouksien G20-ryhmä lupasi köyhimmille maille 50 miljardia dollaria talouskriisistä selviämiseen. Pittsburghissa aiempia toimiaan arvioineet maailman johtajat eivät enää maininneet tätä summaa lainkaan. Luvatusta rahoituksesta alle puolet on toteutunut, kommentoi YK:n vuosituhatkampanja tiedotteessaan.
Pittsburghissa Yhdysvalloissa 24.–25. syyskuuta kokoontunut G20-ryhmä asetti itsensä G8-ryhmän tilalle kansainvälisen yhteistyön korkeimmaksi foorumiksi. Kokouksessa käsiteltiin niin talouden sääntelyä, ilmastonmuutosta, WTO-neuvotteluita kuin ydinaseitakin.
Kahdeksan laajentamista kahteenkymmeneen pidetään merkittävänä: keskusteluissa on nyt edustettuina huomattavasti suurempi osa maailman väestöstä. Köyhimmät jäävät kuitenkin yhä ulkopuolelle.
Afrikan tukemisesta on puhuttu jo lähes vuosikymmen, mutta tulokset ovat jääneet vähäisiksi, kommentoi brittijärjestö ONEn Yhdysvaltain-suhteiden johtaja Tom Hart. ONE kampanjoi parhaillaan G20-kokouksen pitämiseksi Afrikassa.
Vaatimattomia toimia
Köyhimpien maiden aseman parantamisen hitaasta etenemisestä kertovat myös kokouksessa tehdyt päätökset Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin äänivaltauudistuksista.
G20 sitoutui tasoittamaan IMF:n äänijakaumaa vähintään 5 prosentin verran aliedustettujen köyhien maiden hyväksi. Maailmanpankin kohdalla tasoitusta on luvassa yhteensä vajaan 4,5 prosentin verran. Näiden muutosten toteuttamisella ei kuitenkaan vielä saada aikaan äänten tasajakoa lainanantajien ja -saajien välillä.
Ennen kokousta paljon julkisuutta saaneet lausumat valuutanvaihto- tai pörssiveron kannatuksesta kuihtuivat G20-kokouksen päätöslauselmassa toimeksiannoksi IMF:lle selvittää seuraavaan kokoukseen mennessä välineitä, joilla rahoitusmarkkinat saadaan korvaamaan valtioiden väliintulojen kustannukset.
G20 onnitteli itseään myös veroparatiiseihin puuttumisesta. Tämä on kuitenkin ennenaikaista, sillä sen lisäksi että OECD:n tiedonvaihtosopimuksia on kritisoitu tehottomiksi, veroparatiisilistalta pois pääseminen onnistuu kyseenalaisin keinoin. Esimerkiksi Monaco sai hiljattain vaaditut 12 sopimusta täyteen – solmimalla niistä yhdeksän toisten veroparatiisien kanssa.
