Uutinen

Freedom House: Vapaiden maiden määrä ei kasva

Vuonna 2006 noin puolet maailman ihmisistä asui "vapaassa" maassa.
Jukka Aronen
18.1.2007

Eilen julkistetussa Freedom House -järjestön vuosiraportissa todetaan, että maailman maiden "vapaus" ei ole kasvussa.

Maailman poliittista tilaa vuonna 2006 analysoiva "Vapaus maailmassa 2007" -raportti jakaa maailman maat kolmeen ryhmään niiden vapausasteen mukaan: vapaa, osittain vapaa ja ei vapaa.

Raportin mukaan "vapaiden" maiden määrä ei ole oleellisesti muuttunut moneen vuoteen, mikä saattaa olla merkki "vapauden stagnaatiosta", pysyvästä pysähdystilasta.

Vain kolme maata nousi ylempään kategoriaan viime vuoden aikana: Guyana "osittain vapaasta" "vapaaksi" sekä Haiti ja Nepal "ei vapaista" "osittain vapaiksi".

Kaiken kaikkiaan 35 maan pisteet laskivat ja vain 21 maan pisteet nousivat.

Pisteitään pudottaneiden maiden kohdalla oli usein kyse samoista kehityssuunnista: ilmaisu- ja lehdistönvapaus huononi, oikeusvaltion periaatteet rapautuivat, korruptio rehotti ja hallinnosta puuttui läpinäkyvyys.

Vuonna 2006 "vapaita" maita oli 90, mikä vastasi 46 prosenttia maailman väestöstä; 58 maata kuului "osittain vapaisiin" (17 prosenttia väestöstä); ja 45 maata olivat "ei vapaita" (37 prosenttia väestöstä). "Ei vapaisiin" kuuluvasta väestöstä puolet asui yhdessä maassa, Kiinassa.

Suomen virallisen kehitysyhteistyön kahdeksasta pääkohdemaasta ainoa "vapaaksi" luokiteltu oli Namibia. "Osittain vapaita" olivat Kenia, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Sambia ja Tansania. "Ei vapaana" pidettiin Vietnamia.

Vaikka vapaiden maiden määrä ei ole muuttunut vuosikymmeneen, positiivista muutosta on kuitenkin tapahtunut pitkällä aikavälillä. Kylmän sodan aikana vuonna 1974 vapaissa maissa asui 27 prosenttia maailman ihmisistä, kun viime vuonna päästiin 46 prosenttiin.

"Vapautta" vaikea määritellä

New Yorkissa päämajaansa pitävää Freedom Housea on kritisoitu muun muassa siitä, että sen käsitys demokratiasta on liian mekanistinen.

Kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin liittyvät ilmiöt ovat ylipäänsä vaikeasti mitattavissa, mikä jättää tulkintoihin reilusti liikkumavaraa.

Vuosiraporttia onkin toisinaan moitittu siitä, että se tukee liiaksi Yhdysvaltain ulkopoliittisia linjauksia. Raportin julkaisija Freedom House saa merkittävää rahoitusta konservatiivisilta säätiöiltä.

Akateemisessa maailmassa käytetään yleisesti Freedom Housen kilpailijaa Polity Data -tietopankkia, kun halutaan tutkia muutoksia demokratiassa.

Lisää tietoa aiheesta