Suurinta roolia CDM:llä hankituissa päästövähennyksissä ovat näytelleet hankkeet, joissa tuhotaan jääkaappien ja ilmastointilaitteiden kylmäaineiden tuotannossa syntyvää fluoroformia.
Kuva:
Michael Zysman
Shutterstock
Uutinen

Finnwatch: Päästövähennyshankkeet voivat lisätä päästöjä

Kioton ilmastoneuvotteluissa luotu puhtaan kehityksen mekanismi ei toimi niin kuin pitäisi, selviää Finnwatchin tuoreesta raportista. Kasvihuonekaasuja on kannattanut mekanismin tähden jopa tuottaa lisää, eivätkä päästöt ole vähentyneet kehitysmaissa kestävällä tavalla.
Esa Salminen
30.11.2010

Teollisuusmaiden päästövähennyshankkeet kehitysmaissa saattavat jopa lisätä kasvihuonekaasujen päästöjä, todetaan Finnwachin raportissa, joka tarkastelee Kioton ilmastoneuvotteluissa luotua puhtaan kehityksen mekanismia (CDM, Clean Development Mechanism).

Teollisuusmaat ja niiden yritykset voivat korvata mekanismin avulla omia päästöleikkauksiaan kehitysmaissa toteutettavin päästövähennyshankkein.

Tulokset eivät Finnwatchin tuoreen Tekoja vai tuloja -raportin mukaan ole sellaisia, mitä mekanismit luojat ovat tarkoittaneet.

Kasvihuonekaasujen tekeminen kannattaa

Teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään kasvihuonepäästöjään Kioton ilmastokokouksessa vuonna 1997. CDM on yksi mekanismeista, joilla teollisuusmaat voivat vähentää päästöjä kustannustehokkaasti kehitysmaissa – ja edistää samalla kohdemaan kestävää kehitystä. Ainakin teoriassa.

Suurinta roolia puhtaan kehityksen mekanismilla hankituissa päästövähennyksissä ovat näytelleet hankkeet, joissa tuhotaan jääkaappien ja ilmastointilaitteiden kylmäaineiden tuotannossa syntyvää fluoroformia (HFC-23).

Sitä syntyy toisen kasvihuonekaasun, klooridifluorimetaanin valmistamisen sivutuotteena.

HFC-23:n hävittäminen on Finnwatchin raportin mukaan edullista ja melko yksinkertaista. Koska sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on suuri, sen tuhoaminen tuottaa valtavasti rahan arvoisia päästövähennysyksiköitä. Puhtaan kehityksen mekanismi onkin Finnwatchin mukaan tehnyt fluoroformin tuhoamisesta niin kannattavaa, että klooridifluorimetaanin tuotantoa kannattaa jatkaa tai jopa lisätä pelkästään sivutuotteena syntyvän fluoroformin takia.

Puhtaan kehityksen mekanismin sääntöjä käsittelevä YK-paneeli suositteli viime viikolla fluorikaasuhankkeiden aseman uudelleenarvioimista. Loppuviikosta EU:n komissio esitti hankkeista saatavien päästövähennysten kieltämistä EU:n päästökaupassa vuodesta 2013 alkaen.

"Mikään ei estä Suomea ja muita jäsenmaita toimimaan oma-aloitteisesti jopa EU-komission ehdotusta nopeammin", muistuttaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Päästövähennykset eivät ole toteutuneet

"Päästöt eivät ole vähentyneet kaikissa hankkeissa toteuttajien esittämien laskelmien mukaisesti", pahoittelee Sivonen.

"Jos hankkeet eivät todella vähennä päästöjä lasketusti, hankkeesta hyötyvä teollisuusmaa tai sen yritys voi jatkaa saastuttamista aiheettomasti myönnettyjen päästövähennysten turvin. Siksi mekanismin käyttö on voinut tietyissä tapauksissa jopa kasvattaa päästöjen määrää."

Finnwatchin raportin mukaan lukuisien hankkeiden tulokset ovat jääneet laihoiksi. Yksi ongelmista on, ettei tavoitteena olevaa kestävää kehitystä ole määritelty mekanismissa yhteisesti, vaan isäntämaa – käytännössä jopa yksittäinen virkamies – voi määritellä kestävän kehityksen hankekohtaisesti.

Hankkeiden taloudellinen houkuttelevuus ja päästövähennyspotentiaali ovat Finnwatchin mukaan usein saaneet hankesuunnitelmissa kestävää kehitystä suuremman painoarvon.

Puhtaan kehityksen mekanismin tulevaisuus riippuu ilmastoneuvotteluiden etenemisestä muun muassa Cancúnin ilmastokokouksessa.

"Ilmastoneuvotteluiden suurimmat panokset on suunnattava siihen, miten maat saadaan vähentämään omia päästöjään. Köyhiä maita on tuettava päästöleikkauksien toteuttamisessa, mutta tuki ei saa kannustaa yrityksiä väärinkäytöksiin", sanoi Janne Sivonen.