Uutinen

FAO: Ruokakriisi ei ole ohi - lähellekään

Ensimmäistä kertaa aliravittuja on maailmassa yli miljardi. FAO:n mukaan tarvitaan nopeita ja pitkäkestoisia toimia, jotta tavoite puolittaa nälkäisten määrä vuoteen 2015 mennessä voidaan saavuttaa.
Esa Salminen
16.10.2009

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO muistutti Maailman ruokapäivänä 16. lokakuuta, että vaikka talouskriisi dominoi maailman uutisia, maailman enemmistö ei työskentele toimistoissa tai tehtaissa.

Ensimmäistä kertaa historiassa aliravittuja on yli miljardi. Nousua viime vuodesta on noin 100 miljoonaa.

"Nälkäisten määrän kasvu ei ole johtunut huonoista sadoista, kaukana siitä, vaan se on seurausta talouskriisistä, joka on heikentänyt köyhien ihmisten toimeentuloa ja työmahdollisuuksia, ja merkittävästi vähentänyt heidän mahdollisuuksiaan hankkia ruokaa", sanoo FAO:n pääsihteeri Jacques Diouf ruokapäivän viestissään.

Rakenteellinen kriisi

Ruokakriisi on ennennäkemätön paitsi aliravittujen määrän osalta, myös rakenteeltaan. Ensimmäinen sen taustalla vaikuttava syy FAO:n mukaan on ruoan kallistuminen voimakkaasti vuosina 2006-2008. Vaikka hinnat ovat nyt laskeneet, ne ovat keskimäärin edelleen yli neljänneksen korkeammat kuin ennen kriisin alkua.

Myös ruoantuotantoon tarvittavien hankintojen hinnat ovat nousseet: lannoitteiden 176 prosenttia, siementen 70 prosenttia ja rehun 75 prosenttia.

Toiseksi kehitysmaiden tiiviimpi integroituminen maailmantalouteen tekee niistä aiempaa haavoittuvaisempia: kansainvälinen kysyntä ja lainansaantimahdollisuudet tuntuvat kehitysmaiden tuottajien arjessa heti.

Kolmanneksi kriisin globaali luonne tekee sen, että kotitalouksien tavalliset selviytymisstrategiat käyvät vähiin. Investoinnit maatalouteen vähenevät, työttömyys kaupungeissa kasvaa ja saa työttömiä palaamaan maaseudulle ja siirtotyöläisten lähettämät avustukset pienenevät.

"Synkkä totuus on, että jos merkittäviin ja kestäviin toimiin ei ryhdytä nyt, (vuoden 1996) ruokahuippukokouksessa määritelty tavoite puolittaa nälkäisten määrä enintään 420 miljoonaan ihmiseen vuoteen 2015 mennessä ei tule toteutumaan", Diouf sanoo.

Uusia lupauksia

FAO:n arvion mukaan maatalouden tukemiseen tarvittaisiin 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria (20 miljardia euroa) vuosittain. Länsimaat käyttävät noin kaksitoistakertaisen summan oman maataloutensa tukemiseen. Maatalouteen kohdistuva kehitysapu on viime vuosina laskenut, mutta viimeisimmissä G8-ryhmän kokouksissa tukea on pyritty kasvattamaan.

"Onneksi politiikan muutoksista on positiivisia merkkejä", kehuu Diouf. "Loppuasiakirja ruokaturvasta G8-ryhmän L'Aquilan kokouksessa tämän vuoden heinäkuussa sisältää yhteispäätöksen mobilisoida 20 miljardia dollaria pienviljelijöitä tukevaan kokonaisvaltaiseen strategiaan. Nyt tämä lupaus pitää muuttaa toiminnaksi."

Teollisuusmaiden G7- ja G8-ryhmät eivät ole järin kuuluisia apulupaustensa pitämisestä. Brittijärjestö ONE:n laskemien mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä G7:n vuodelle 2010 tehdyistä lupauksista oli täytetty vasta kolmannes. Erityisen huonoja lupaustensa pitäjiä ovat olleet Italia ja Ranska. Toivoa ruokakriisiin tuo se, että suurin ruoka-apupaketin kasvun maksaja on Yhdysvallat, joka toistaiseksi on pitänyt kiinni kansainvälisesti antamistaan apulupauksista.

Dioufin mukaan Roomassa 16.-18. marraskuuta järjestettävä ruokahuippukokous pyrkii pitämään ruokaturvan kansainvälisen agendan kärkipäässä.

Lisää tietoa aiheesta