Punaisella merkityissä maissa yli kolmasosa väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Kartasta puuttuvat teollisuusmaat ja ne valtiot, jotka eivät ole pystyneet tuottamaan riittävän luotettavia tilastoja.
Kuva: FAO

FAO: Maailman aliravittujen määrä väheni

YK-järjestön vuosiraportti kertoo, että nälkäisten määrä on vähentynyt vaikka maailman väestö on kasvanut.
Jukka Aronen
28.5.2015

Maailmassa on 795 miljoonaa aliravittua, kertoo YK:n alainen ruoka- ja maatalousjärjestö FAO tuoreessa vuosiraportissaan.

Järjestön mukaan aliravittujen määrä on vähentynyt 167 miljoonalla viimeisen vuosikymmenen aikana ja 216 miljoonalla, jos nykyistä tasoa verrataan vuosiin 1990-1992.

Kroonisen nälän vähenemisen tekee merkittäväksi se, että samaan aikaan väestömäärät ovat kasvaneet, etenkin kehitysmaissa.

Aliravittujen osuus kaikista kehitysmaiden asukkaista tippuikin vuosien 1990-1992 tasosta eli 23,3 prosentista nykyiseen 12,9 prosenttiin.

Kaavion oranssi viiva kuvaa aliravitsemuksesta kärsivien määrää kehitysmaissa ja tummanharmaa viiva aliravittujen osuutta kaikista kehitysmaiden asukkaista. Oranssi katkoviiva on vuoden 1996 Rooman-nälkäkokouksen asettama tavoite ja tummanharmaa katkoviiva vuosituhattavoite. Lähde: FAO.

Vaikka muutoksen suunta on ollut pitkään posiviitinen, tulos jää hieman uupumaan YK:n asettamasta, niin sanottuihin vuosituhattavoitteisiin kirjatusta nälän puolittamistavoitteesta (vuoden 2015 loppuun mennessä).

Nopeimmin nälkä väheni Latinalaisessa Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, Kaukasuksella, Keski-Aasiassa sekä Länsi- ja Pohjois-Afrikassa.

Oikeanlainen talouskasvu auttaa

Koska kaikki maailman valtiot eivät pysty tuottamaan luotettavia tilastoja, tutkimukseen valikoitui vain 129 maata. Useat pois jääneistä maista kärsivat konflikteista, kuten esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavalta, Libya ja Somalia.

Raporttiin hyväksytyistä maista 72 on saavuttamassa nälän puolittamistavoitteen. Suurin osa niistä on päässyt nauttimaan vakaista poliittisista oloista, koko yhteiskuntaa hyödyttävästä talouskasvusta ja sosiaaliohjelmista, jotka on suunnattu haavoittuvimmille väestönosille.

FAO painottaa talouskasvun merkitystä, mutta sanoo myös, että kasvun on samanaikaisesti tuettava köyhien mahdollisuutta parantaa toimeentuloaan. Myös pientilojen tuottavuuden parantaminen ja viljelijäperheiden tulojen kasvattaminen ovat avainasemassa.

Aliravitsemus vs. vääränlainen ravinto

Vaikka nykyään ei enää ole muodissa näyttää nälkiintyneiden kuvia mediassa, on hyvä muistaa, mistä aliravitsemuksessa on kyse.

FAO kutsuu nälkätilaksi (hunger) sitä, että ihminen kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta (undernourishment). Käytännössä puhutaan ihmisestä, joka on vähintään vuoden ajan saanut liian vähän kaloreita ruuastaan.

Aliravitsemus saa aikaan sen, että ihmisellä on vähemmän energiaa työntekoon ja heikentynyt kyky vastustaa sairauksia. Lapsilla aliravitsemus näkyy hitaana kehon kehittymisenä ja kehollisena epäsuhtaisuutena, kuten paisuneena vatsana ja langanlaihoina käsivarsina.

Aliravitsemus on siis eri asia kuin vääränlaisen ravinnon saaminen (malnourishment), mikä sekin johtaa vakaviin ongelmiin, mutta aiheutuu yksipuolisesta ruuasta, jossa ei ole riittävästi tai oikeassa suhteessa esimerkiksi vitamiineja ja mineraaleja.

Sekä aliravitsemus että vääränlaisen ravinnon saaminen johtuvat yleensä yksinomaan köyhyydestä: ihmisillä ei ole varaa kunnon ravintoon.