Uutinen

Evo Morales: Jalkapallokentältä presidentinlinnaan

Viime viikonloppuna Suomessa vieraillut Bolivian presidentti Evo Morales tutustui suomalaiseen puhtaaseen teknologiaan, puhui Äiti Maan oikeuksista - ja pelasi jalkapalloa.
Lauri Haapanen
25.5.2010
KRISTO SYLMAN

Evo Morales pelaa Talissa (Kuvaaja: Kristo Sylman)

Evo Morales palasi Helsingin Talin pallokentällä juurilleen. Miehen poliittinen ura alkoi, kun hän järjesti paikallisten kokapensaan viljelijöiden välisiä jalkapallo-otteluita ja päätyi lopulta kokaviljelijöiden ammattiliiton johtajaksi.

Evo Morales syntyi Boliviassa vuonna 1959 köyhään aimara-intiaaniperheeseen. Perhe viljeli perunoita, paimensi laamoja ja asui olkikattoisessa savimajassa Orurun alueella Andien vuoristossa. Seitsemästä lapsesta vain kolme jäi henkiin.

Morales muistaa, kun hän kahdentoista vanhana lähti kuukauden matkalle isän ja laamojen kanssa Orurusta Cochabambaan.

"Ohitsemme ajoi linja-autoja, joiden matkustajat heittivät ikkunasta banaanin ja appelsiinin kuoria, joita minä sitten söin. Siitä lähtien yksi suurimpia toiveitani oli, että jonakin päivänä pääsisin itse matkustamaan linja-autolla ja heittämään kuoria ikkunasta", Morales kertoi vieraillessaan Suomessa 21.-22. toukokuuta.

"Nyt presidenttinä lennän viikottain tuosta samasta paikasta yli."

Yksi köyhistä

Morales korostaa, ettei hän kerro menneisyydestään leuhkiakseen. Päinvastoin hän haluaa muistuttaa olevansa samanlainen kuin Bolivian enemmistö: köyhä alkuperäisasukas, joita on sorrettu maassa eri tavoin satoja vuosia.

Evo Morales nousi presidentiksi kovalla työllä: Vuonna 1988 Morales lopetti maanviljelyn tultuaan valituksia paikallistason ay-johtajaksi. Vuonna 1995 hän oli perustamassa puoluetta, jonka riveistä pääsi kansanedustajaksi 1997. Vuoden 2002 presidentinvaaleissa Morales jäi Liike kohti sosialismia -puolueen ehdokkaana niukasti toiseksi ääniprosentein 21-20, mutta vuoden 2005 vaalivoitto oli ylivoimainen: 54 prosenttia äänistä.

"Vain kerran tätä ennen, 1950-luvulla, presidenttiehdokas on saanut yli 50 prosenttia äänistä ja tullut valituksia suoraan", Morales muistuttaa.

Hänen ajamalla "taloudellisella, sosiaalisella ja kulttuurisella vallankumouksella" oli siis vahva kansan tuki, joka edelleen vahvistui joulukuun 2009 vaaleissa. Tuolloin Morales sai 63 prosenttia äänistä.

Vesi ja sähkö kuuluvat ihmisoikeuksiin

Moralesin "vallankumous" näkyy konkreettisesti muun muassa siinä, että köyhille alakoululaisille on nyt tarjolla opintotukea ja yli 60-vuotiaille eläkettä. Aliravitsemusta on pyritty lieventämään soijan, riisin, maissin ja vehnän viljelijöille myönnetyillä nollakorkoisilla lainoilla.

"Kaikki edelliset hallitukset ovat puhuneet lukutaidottomuuden poistamisesta, mutta koskaan ennen sitä ei ole onnistuttu toteuttamaan", Morales sanoo. Bolivia julisti toissa vuonna lukutaidottomuuden kuuluvan historiaan.

Moralesin vasemmistolaisen politiikan myötä myös maan talous on kasvanut reilun viiden prosentin vuosivauhtia.

"Vuosien 1940-2005 aikana Bolivian valtiolla on ollut aina budjettivaje, mutta sen jälkeen, kun aloitin presidenttinä, budjetti on ollut vuosittain ylijäämäinen", presidentti mainostaa.

Uudistukset on rahoitettu kansallistamisohjelmalla, jossa niin öljy- ja maakaasuvarat kuin sähkö-, kaivos- ja teleyhtiöt on otettu valtion haltuun. Moralesin mukaan hyöty ei enää valu valkoiselle eliitille ja ulkomaisille sijoittajille vaan Bolivian kansalle.

"Vesi ja sähkö merkittiin uudessa perustuslaissamme ihmisoikeuksiksi. Ihmisoikeuksina ne eivät voi olla yksityisen liikkeenharjoittamisen välineitä vaan julkisia."

Käänteinen rasismi vastustajien hampaissa

Morales korostaa, ettei rahaa pidä tuhlata mihinkään tarpeettomaan.

"Kun minut valittiin, alensin presidentin palkkaa 40 000 pesosta 15 000 pesoon, ja samanlaisen palkanalennuksen saivat myös ministerit ja virkamiehet. Sitä vastoin työläisten palkat ovat nousseet viiden vuoden aikana 40 prosenttia", hän kertoo.

Vaikka Morales painotti lauantaina pitämässään lehdistötilaisuudessa, että hän ei johda maata "vain alkuperäiskansojen hyväksi vaan kaikkien bolivialaisten hyväksi", radikaalit uudistukset ovat asettaneet vastakkain ylänköseudulla asuvat köyhät maatyöläiset ja kaupungin vauraat valkoiset.

Moralesin vastustajien mukaan tammikuussa 2009 hyväksytty uusi perustuslaki syventää Bolivian sisäistä kuilua entisestään. Heidän mielestään alkuperäisväestöä on alettu kohdella ykköskansalaisina muiden kustannuksella.

"Monet kohdat suosivat intiaaneja. Laki on käänteisen rasistinen, kun epätasa-arvoa kitketään toisella epätasa-arvolla", yrittäjä Álvaro Vega totesi Maailman Kuvalehti Kumppanin haastattelussa runsas vuosi sitten.

Puhdasta teknologiaa Suomesta

Myös ilmastonmuutos on ollut viime aikoina Evo Moralesin puheissa vahvasti esillä. Huhtikuussa presidentti järjesti Kansojen välisen ilmastonmuutoksen ja Äiti Maan oikeuksien konferenssin Boliviassa. Se oli vastaveto Kööpenhaminan joulukuiseen ilmastokokoukseen, jonka saamattomuuteen Morales oli pettynyt.

Konferenssi päätyi suuruudenhullulta kalskahtavaan ehdotukseen, jonka mukaan rikkaiden maiden tulisi antaa vuosittain kuutta prosenttia bruttokansantulostaan vastaava summa kehitysmaille ilmastonmuutoksesta selviämiseksi.

"Kapitalismin ja markkinoiden tuhlaileva elämäntapa ei voi olla ratkaisu Äiti Maalle tai luonnolle tai millä nimellä kukakin sitä haluaa kutsua", Morales sanoi Helsingissä.

Suomen valtionjohdon ja elinkeinoelämän edustajien kanssa Morales keskusteli ennen muuta puhtaan teknologian osaamisesta, ja hän kehuikin keskusteluja hedelmällisiksi.

"Täällä Suomessa olen saanut kuulla, että on olemassa tiettyjä puhtaita teknologioita, ja toivon, että Suomi voisi myydä niitä meille", Morales sanoi.

Moralesin mukaan nyt on korkea aika ryhtyä toimiin Äiti Maan suojelemiseksi, ja hänen mielestään Eurooppa voisi olla suunnannäyttäjänä.

"Eurooppa on ollut aina erilaisten oikeuksien puolustaja: demokratian, ihmisoikeuksien, siviilioikeuksien, taloudellisten oikeuksien. Nyt kun uusi vuosituhat on alkanut, on aika puolustaa myös Äiti Maamme oikeuksia."

Suomi-Bolivia 0-2

Evo Morales ja reilua peliä (Kuvaaja: Kristo Sylman)Evo Moralesin työmatka Suomeen 21.-22.toukokuuta oli historiallinen: se oli ensimmäinen kerta, kun Bolivian presidentti vieraili Suomessa.

Työmatka alkoi elinkeinoelämän edustajien tapaamisella perjantai-iltapäivällä. Sen jälkeen Morales pääsi esittelemään jalkapallotaitojaan kansalaisjärjestöjen Reilu peli, samat säännöt -kampanjan hengessä Talin urheilukentällä, jossa pelattiin epävirallinen ystävyysottelu Suomi-Bolivia. Bolivia voitti ottelun 0-2. Pelin jälkeen Morales illasti presidentti Tarja Halosen vieraana Mäntyniemessä.

Lauantaina Morales tapasi aamulla pääministeri Matti Vanhasen, minkä jälkeen hän keskusteli ja piti lehdistötilaisuuden yhdessä Halosen kanssa presidentinlinnassa. Iltapäivällä Morales luennoi Helsingin yliopiston täpötäydelle juhlasalille Globaalin hallinnan tutkimuksen huippuyksikön kutsumana.

Suomessa asuvat bolivialaiset olivat presidenttinsä Suomen-vierailusta hullaantuneita, ja rytmikkäitä panhuilu-yhtyeitä kuultiin niin lentokentällä, Talissa, Senaatintorin kansanjuhlassa kuin yliopiston juhlasalissakin.

Lisää tietoa aiheesta