Uutinen

Evaluaatio: Kehitysyhteistyön läpileikkaavat teemat jäävät paperille

Ulkoministeriön teettämä evaluaatio kehitysyhteistyön läpileikkaavien teemojen toteutumisesta tuotti ison kasan suosituksia - kuten viime vuonna Valtiontalouden tarkastusviraston evaluaatio samasta aiheesta. Käytännön tasolta puuttuu tietämystä, ohjeistusta ja sopivia seurantakeinoja.
Sanna Jäppinen
3.3.2009

Tiedätkö, mitä ovat ne Suomen kehitysyhteistyön läpileikkaavat teemat, jotka pitäisi ottaa huomioon kaikissa hankkeissa? Kieltävä vastaus saattaa tuntua nololta, erityisesti jos muuten seuraat kehitys- ja globaalikysymyksiä. Mutta ei kannata hävetä.

"Heti ensimmäisistä haastatteluista lähtien hätkähdytti, ettei edes ulkoministeriön virkamiehillä ollut selkeää, yhtenäistä käsitystä siitä, mitä poikkileikkaavat teemat ovat", kertoo ministeriön tilaamaa evaluaatioprosessia vetänyt Tauno Kääriä Ramboll Finnconsult -yrityksestä.

Samoin horjuvuutta löytyi sen suhteen, mitä läpileikkaavien teemojen valtavirtaistamisella tarkoitetaan ja miten läpileikkaavat teemat suhtautuvat muihin kehityspoliittisiin arvotuksiin ja päämääriin.

Evaluaatioraportin mukaan "läpileikkaava teema" kuvaa asiaa, joka tulisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. "Valtavirtaistaminen" on puolestaan se toimintamuoto tai työkalu, jolla läpileikkaava teema otetaan huomioon kaikissa linjanvedoissa.

Evaluaatiossa keskityttiin kehitysyhteistyön läpileikkaavien teemojen osalta ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, demokratiaan, hyvään hallintoon ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Evaluaatiota esiteltiin sidosryhmien edustajille Säätytalolla 2. maaliskuuta.

Valta ja vastuu selviksi

Ulkoministeriössä havaittu epätietoisuus ihmetyttää, sillä kyseessä ei ole uusi asia. Läpileikkaavat teemat ovat Tauno Kääriän mukaan olleet mukana Suomen ensimmäisestä kehitysstrategiasta lähtien ja sen jälkeen niihin on sitouduttu myös kansainvälisesti OECD:ssä, YK:ssa ja EU:ssa.

Yksi evoluution päähuomioista olikin se, että ylätason poliittisissa papereissa teemat on huomioitu hyvin ja strategiapapereissakin kohtalaisesti. Kun lähdetään ohjeistusten tasolle, puutteita löytyy paljon ja varsinainen valtavirtaistaminen työkaluineen on vielä lapsenkengissä.

Näiden tulosten valossa lienee selvää, että henkilökunnan koulutus on yksi keskeisiä evaluaatioraportin suosituksia. Toinen keskeinen ongelma läpileikkaavien teemojen valtavirtaistamisen suhteen on se, että kun asia kuuluu kaikille, ei oikeastaan kukaan lopulta vastaa siitä.

"Tällä hetkellä raportointi poikkileikkaavista teemoista on hyvin satunnaista, eikä ministeriön tietohallintojärjestelmän avulla aihetta pystytä kunnolla seuraamaan", Kääriä arvioi.

Evaluaattorien suosituksiin kuuluu muun muassa se, että suurlähetystöissä yhden työntekijän pitää selkeästi olla vastuussa läpileikkaavien teemojen seurannasta ja raportoinnista. Toisaalta ministeriössä tällä hetkellä melko uneliaasti toimivan läpileikkaavien teemojen työryhmän pitäisi aktiovoitua ja vaatia teemojen seuraamista. Myös ulkoministeriön laaturyhmän pitäisi terästäytyä aiheen suhteen.

"Pöytäkirjojen mukaan läpileikkaavat teemat otettiin viime vuonna neljä kertaa esille laaturyhmän kokouksissa", Kääriä toteaa.

Ministeriö ryhtyy toimiin

Nyt esitellyn evaluaation ohella läpileikkaavien teemojen toteutumista on arvioitu hiljattain myös Valtiontalouden tarkastusvirastossa.

Elokuussa julkistetussa raportissa todettiin, että läpileikkaavien tavoitteiden toteutuminen vaatii ministeriöltä kehityspoliittisen suunnittelun ja toiminnan ohjauksen terävöittämistä. Vaikuttavuutta pitäisi myös seurata tunnusluvuilla ja selkeästi määritellyillä seuranta- ja arviointikriteereillä.

Kaksi tiukkaa evaluaatiota on saanut ministeriön ryhtymään toimeen. Kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Pasi Hellman kertoo, että suositusten pohjalta on jo tehty selkeä toimenpidetaulukko, joka viimeistellään sidosryhmille pidetyn keskustelutilaisuuden jälkeen.

Käytännössä tämä tarkoittaa Hellmannin mukaan paitsi henkilökunnan koulutuksen lisäämistä myös läpileikkaavien teemojen ohjeistuksen systematisointia politiikka- ja hanketasolla. Selkiyttämistä on luvassa myös vastuusuhteisiin ja tilivelvollisuuksiin samoin kuin läpileikkaavien teemojen suhteeseen muihin kehitysyhteistyötä ohjaaviin periaatteisiin.

Järjestöt kampanjoivat syksyllä

Järjestöt ovat jo pitkään tuoneet esille läpileikkaavien teemojen unohtumista virallisessa kehitysyhteistyössä. Asiaan tartutaan myös tulevana syksynä, kun Kepa ryhtyy muutamien jäsenjärjestöjensä kanssa kampanjoimaan aiheen tiimoilta.

Kampanjan ydintä ollaan vasta luomassa, mutta ainakin siihen aiotaan kiinnittää huomiota, että nyt liian moni läpileikkaavista teemoista jää Suomen virallisen kehitysyhteistyön ulkopuolelle järjestöjen tekemän työn varaan.

"Esimerkiksi vammaisiin liittyvistä hankkeista jopa 70 prosenttia on järjestöjen vastuulla", kertoo Kepan kehityspoliittinen sihteeri Terhi Ylikoski.

Tietokulma

  • Suomen kehitysyhteistyön läpileikkaavia teemoja ovat ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, demokratia, hyvä hallinto, oikeusvaltioperiaate, ympäristö ja hiv/aidsin vastainen taistelu
  • Suomi on sitoutunut näihin teemoihin ensimmäisestä kehitysstrategiastaan lähtien ja sittemmin myös kansainvälisesti muun muassa OECD:n kehityspoliittisessa linjauksessa (vuonna 1996), YK:n vuosituhatjulistuksessa (2000) ja EU:n kehityspoliittisessa konsensuksessa (2006).
  • Ulkoministeriö teetti vuonna 2008 Ramboll Finnconsult -yrityksellä "Evaluation. The Cross-cutting Themes in the Finnis Development Cooperation" -raportin, joka julkistettiin maaliskuussa 2009.
  • Valtiontalouden tarkastusvirasto julkisti kesällä 2008 "Tarkastuskertomus 170/2008: Kehitysyhteistyön läpileikkaavat tavoitteet" -raportin.