Uutinen

EU:ta kehotetaan tarttumaan tiukemmin korruptioon

Euroopan unionin korruption vastainen lainsäädäntö on tehoton ja sisältää porsaanreikiä, sanoo Transparency International.
Janne Hukka
11.4.2006

Korruption vastainen Transparency International -järjestö (TI) kehottaa Euroopan unionia laatimaan korruption vastaisen säännöstön, jonka avulla korruptiota harjoittavat yritykset voidaan sulkea kokonaan julkisen rahoituksen ulkopuolelle.

Järjestön EU:n hallinnolle laatimassa kirjeessä sanotaan nykyisten säännösten olevan riittämättömiä ja liian vaihtelevia eri valtioiden välillä toimiakseen korruptiota vastaan tehokkaasti. Järjestön puheenjohtaja Huguette Labelle viittaa kirjeessä erityisesti viime aikoina julkisuudessa esiintyneeseen YK:n ruokaa öljystä -skandaaliin syynä, jonka vuoksi EU:n tulisi ottaa lahjonnan vastainen säädäntö tosissaan.

"Tehokkaampi, läpinäkyvämpi ja harmonisoitu Euroopan komission korruption vastainen järjestelmä takaa sen, että epärehelliset yritykset ja ahneet virkamiehet eivät ime EU:n voimavaroja kuiviin",TI:n kirjeessä sanotaan.

Järjestö ehdottaa muun muassa, että korruptiosta tuomittuja yrityksiä ei otettaisi huomioon EU:n hankkeita suunnitellessa ja että yritykset lisättäisiin automaattisesti julkiselle mustalle listalle. Järjestön mukaan samaa säädäntöä tulisi myös noudattaa kaikissa jäsenmaissa ja kaikkien unionin virastojen kesken.

"EU:n tuleekin tehdä enemmän suojellakseen taloudellisia etujaan ja veronmaksajien varoja", Labelle sanoo kirjeessä.

EU:lla on tällä hetkellä vain rajalliset mahdollisuudet rajoittaa korruptiota harjoittavien yritysten toimintaa, sillä lahjonnan vastainen lainsäädäntö ei ole selkeä. Se ei myöskään kata noin 80 prosenttia EU:n varoilla järjestetyistä julkisista ohjelmista, jotka ovat jäsenmaiden ohjaamia, IPS raportoi.

Ongelma on kuitenkin hyvin laaja, uutispalvelun artikkelissa kirjoitetaan.

Aiemmin julkaistu Maailmanpankin "World Business Environment Survey" -tutkimus paljasti, että 60 prosenttia yritysjohtajista oli valmis maksamaan viisi prosenttia koko neuvotellun sopimuksen arvosta valtionhallinnolle lahjuksina. Tutkimukseen vastasi 10 000 yritystä 80 eri maasta.

Lisää tietoa aiheesta