Uutinen

Europarlamentaarikko: EU ei ole laskemassa biopolttoainetavoitettaan

Euroopan parlamentti tahtoo varmistaa, ettei biopolttoaineiden tuotanto kilpaile ruuan tuotannon kanssa. Suomalaismepit Paasilinna ja Hassi ennustavat, että asiasta käydään kova vääntö ministerineuvoston kanssa.
Eeva Eronen
24.9.2008
EEVA ERONENReino Paasilinna


Parlamenttityön jättävän Reino Paasilinnan mukaan  on mahdoton ajatus, että polttoaineita tuotetaan ruuan kustannuksella.

BRYSSEL -- Monissa ympäristö- ja kehitysjärjestöissä riemuittiin syyskuun puolivälissä Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunnan päätöksestä pyrkiä kutistamaan EU:n tavoitteita liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden lisäämisestä.

Parlamentin kannan muodostava valiokunta esitti, että biopolttoaineiden tavoiteosuus pitäisi pudottaa 5,75 prosentista viiteen prosenttiin. Lisäksi muutokselle annettiin viisi vuotta lisäaikaa vuoteen 2015.

Sosiaalidemokraattien ryhmän parlamentaarikko ja teollisuusvaliokunnan jäsen Reino Paasilinna näkee päätöksen toisin kuin järjestöt: "Me emme ole pienentämässä tavoitetta. Lopputavoite on sama."

Paasilinna painottaa, että valiokunta ei koskenut vuodelle 2020 määriteltyyn tavoitteeseen, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista olisi tuolloin kymmenen prosenttia.

"Ei leipää tankkiin"

"Pidämme tavoitteen, mutta liitämme siihen niin vahvat reunaehdot, että ne ohjaavat käyttämään toisen sukupolven biopolttoaineita, joita voidaan tuottaa kestävällä tavalla", Paasilinna sanoo.

Reunaehdoilla hän tarkoittaa sitä, että valiokunnan esityksen mukaan vuonna 2020 liikenteessä käytettävästä uusiutuvasta energiasta 40 prosentin tulee olla tuotettu ilman ruuaksi tai rehuksi kelpaavia raaka-aineita. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi biojätteistä tehty biokaasu, levä ja vesivoimin tuotettu sähkö sähköautoille.

"Eurooppalainen demokratia ei kestä sitä, että syötämme leipää autoille", Paasilinna sanoo.

Paasilinnan mukaan teollisuusvaliokunta halusi myös nimensä mukaisesti pitää teollisuuden puolia ja selkiyttää tavoitteita, joihin teollisuuden tulee toimintansa mukauttaa.

Vihreiden huolesta kaikkien huoleksi

Teollisuusvaliokunnan päätös sai alkunsa parlamentin pienestä vihreiden ryhmästä, joka alkoi pitää ääntä biopolttoaineiden tuotannon vaikutuksista ruuan tuotantoon ja ympäristöön.

Muut ryhmät heräsivät huomaamaan tilanteen pikkuhiljaa, ja asia nousi teollisuusvaliokunnan keskusteluihin loppukeväästä.

Euroopan Maan ystävien kampanjakoordinaattori Adrian Bebb arvioi, että viimeisen vuoden aikana saadulla uudella tiedolla ja Maailmanpankin, OECD:n sekä YK:n kannanotoilla on ollut vahva vaikutus politiikan suunnanmuutokseen.

"Poliitikoilta ja hallituksilta vie aikaa muuttaa mieltään, etenkin sellaisten asioiden kohdalla, joita he ovat julkisesti tukeneet vain vuosi sitten", hän kuvaa.

Väliaika-arvio 2014

Biopolttoaineiden tuotannon vaikutuksia arvioidaan uudelleen vuonna 2014, joten vuoden 2020 tavoite voidaan vielä kumota.

Paasilinnan mukaan on tärkeää nähdä, miten biopolttoaineiden tuotanto kehittyy kilpailun lisääntyessä.

"Ei voi tosin tietää, miten maailma etenee. Asiat voivat muuttua suuntaan tai toiseen", hän sanoo.

Teollisuusvaliokunnan lisäksi parlamentin ympäristövaliokunnassa vaikuttava vihreiden Satu Hassi korostaa, että biopolttoainekysymys on hyvin monimutkainen.

SANNA AUTERE0802sautere_tertunleikkaaja.jpg



Biopolttoaineiden raaka-aineeksi käytettävää ölypalmua kasvatetaan esimerkiksi Nicaraguassa.

"Asian yksi puoli on, että biopolttoaineet tarjoavat uuden tulonhankintamuodon kehitysmaille, ja niitä voidaan tuottaa myös kestävästi", hän muistuttaa.

Hassin mukaan ympäristövaliokunta oli hyvin pitkälti asiasta samaa mieltä kuin teollisuusvaliokunta. Suurin näkemysero oli siinä, että ympäristövaliokunta olisi halunnut pudottaa vuoden 2020 tavoitteen suoraan kymmenestä kahdeksaan prosenttiin.

Vääntö ministereiden kanssa

Sekä Paasilinna että Hassi arvioivat, että EU:n ministerineuvosto, jonka kanssa parlamentin tulee päästä asiasta yksimielisyyteen, ei niele ehdotusta purematta. Vääntöä koventaa se, että päätöksiä pitäisi saada aikaiseksi ennen ensi kesän eurovaaleja.

"Neuvosto katsoo, että parlamentti on mennyt liian pitkälle", Paasilinna ennustaa. Hänen mukaansa yksimielisyys on silti pakko löytää - energiapakettia ei yksinkertaisesti voida kaataa.

Asiasta parlamentin kanssa päättävä ministerineuvosto koostuu nimensä mukaisesti jäsenmaiden energiaministereistä, jotka tarkastelevat tavoitteita omista näkökulmistaan. Ministerit kokoontuvat seuraavan kerran lokukuun 10. päivä.

Jäsenmaiden kantoihin vaikuttaa esimerkiksi se, miten vahvasti niiden teollisuusyritykset ovat mukana biopolttoaineiden tuotannossa ja miten lujaa yritykset päättäjiä lobbaavat. Lisäksi maiden suhtautumiseen voi vaikuttaa kaupankäynti biopolttoaineita myyvien maiden, esimerkiksi Brasilian kanssa.

Lisää tietoa aiheesta