Euroopan parlamentti päättää "veroparatiisimietinnöstä" maaliskuussa.
Kuva:
J. Logan
Wikimedia Commons
Uutinen

Euroopan parlamentti veronkiertoa vastaan

Veroparatiiseja ja kehitysmaiden verojärjestelmiä ruotiva mietintö etenee Euroopan parlamentissa.
Esa Salminen
1.2.2011

Euroopan parlamentin kehitysyhteistyövaliokunta äänesti viime viikolla valiokunnan puheenjohtajan, ranskalaisen europarlamentaarikon Eva Jolyn mietinnöstä, joka peräänkuuluttaa kehitysmaille reilumpaa veropolitiikkaa ja veroparatiisien suitsimista.

Veronkierron estämiseksi solmitut kahdenväliset tiedonvaihtosopimukset eivät ole toimineet toivotusti, vaan tekevät veroparatiiseista entistäkin houkuttelevampia, raportissa arvostellaan.

Omat verojärjestelmät kuntoon

Sirpa Pietikäinen (kok) on osallistunut mietinnön kommentointiin Euroopan parlamentin raha- ja talousvaliokunnan lausunnontekijänä. Yksi Pietikäisen läpimenneistä lisäyksistä mietintöön on yritysten velvollisuus raportoida myös tytäryhtiöidensä rahaliikenteestä kehitysmaissa.

Pietikäisen mukaan se auttaa näkemään suoraan, miten kehitysmaissa toimitaan, mikä puolestaan estää veronkierron mahdollisuuksia.

Raportin mukaan reilut verotusjärjestelmät kehitysmaissa ovat elinehto köyhyyden vähentämiselle, hyvälle hallinnolle ja valtioiden rakentamiselle. Jos mietintö hyväksytään Euroopan parlamentin täysistunnossa – näillä näkymin maaliskuussa – se saattaakin ohjata Euroopan unionin kehityspolitiikkaa kehitysmaiden verojärjestelmien kehittämiseen.

Sirpa Pietikäisen mukaan tämä olisi "myönteistä ehdollistamista", joka voisi osaltaan taata palvelut kehitysmaiden kansalaisille kehityshankkeiden päättyessäkin.

"Keskeisintä on hyvä hallintotapa", puhelimitse tavoitettu Pietikäinen sanoo. "Euroopan unioni voi kahdenvälisissä suhteissaan edellyttää hyvää verohallintoa, avoimuutta ja lahjomattomuuskäytäntöjä."

Reilumpaa kauppaakin?

Mietinnössä peräänkuulutetaan myös suurempaa johdonmukaisuutta Euroopan kehitys- ja kauppapolitiikan välille. Pietikäinenkin toivoo sitä, ja sanoo, että keskustelu kauppapolitiikan ja finanssimarkkinoiden pelisäännöistä tulee vain lisääntymään.

"Se on hyvä, sillä se, mitä näille asioille pystytään tekemään yksin kehitysyhteistyön puolella on rajallista."

Raportissa pohditaankin esimerkiksi Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren kehitysmaiden välisiä EPA-vapaakauppasopimuksia (Economic Partnership Agreement). Siinä kun EPA-sopimusten positiiviset hyödyt tulevat maille keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä, niiden välitön vaikutus kehitysmaille on tullitulojen väheneminen, raportissa todetaan.

Mutta onko kehitysyhteistyövaliokunnan mietintö niin painava paperi, että se läpi mennessään vaikuttaa myös unionin kauppapolitiikkaan?

"Toivon niin", toteaa Sirpa Pietikäinen. "Onhan tämä vähän kiven pyöritystä ylämäkeen, mutta asioiden etenemiselle vaaditaan pitkäjänteistä poliittista panostusta."