Perussuomalaiset, keskusta ja vasemmistoliitto löysivät yhteisen sävelen veroparatiisitalouden hillitsemisessä.
Kuva:
Tatu Hiltunen / Kepa ry
Uutinen

Eurovaalipaneeli: Ehdokkaat haluavat yrityksiltä sitovaa maakohtaista raportointia

Veroparatiisitalous on saatava kuriin, vakuuttivat kaikki järjestöjen vaalipaneeliin 5.5. osallistuneet eurovaaliehdokkaat. Keskustelun pohjana oli Finnwatchin kysely puolueiden ja ehdokkaiden kannoista vastuulliseen veronmaksuun.
Sanna Jäppinen
6.5.2014

"Onko Kypros veroparatiisi? Entä Britannia, Hollanti tai Sveitsi? Ja millä perusteella?" kyseli Veroparatiisimatkat-kampanjan eurovaalipaneelia vetänyt toimittaja Olli Seuri meppikandidaateilta.

Vastaus kaikkiin kohtiin oli kyllä, sillä eri tahot – esimerkiksi järjestöt, OECD ja EU – määrittelevät veroparatiisit eri tavalla. Kyse voi olla alhaisesta yritysverotuksesta tai muista yrityksille annetuista eduista, suoranaisesta rahanpesusta tai salaisuuslainsäädännöstä. 

Määritelmien kirjo ja hajonta oli hyvin tiedossa panelisteilla, ja siksi kaikki myös kannattivat EU-tasoisen mustan listan laatimista veroparatiisitoimintaa harjoittavista maista ja alueista.

Vihreiden Heidi Hautala muistutti, että kotimaisellakin listauksella on arvonsa, varsinkin ennen kuin saadaan aikaan harmonisoitu EU-listaus. "Suomi on ollut yhteisen listan kannalla, mutta passiivisesti. Oman listan laatimalla voimme näyttää esimerkkiä ja antaa ehdotuksen EU-listan sisällöstä."

Toki kansainvälisesti uskottavan listan luomisessa on omat haasteensa, siksi paljon veroparatiiseja löytyy unionin jäsenmaista tai niiden hallinnoimilta autonomisilta alueilta. Eikä Suomikaan ihan puhdas pulmunen ole.

"Suomessa on veroparatiisin piirteitä, sillä hallintarekisterijärjestelmäämme liittyy salailua", vasemmistoliiton Li Andersson muistutti.

Ongelman suuruusluokka kadoksissa

Selkeää veroparatiisimääritelmää odoteltaessa voidaan yritysten verotukseen liittyvää avoimuutta edistää monella muulla tavalla, vakuuttivat panelistit, joihin Hautalan ja Anderssonin lisäksi kuuluivat Alina Böling (r), Jouko Jääskeläinen (kd), Antti Kaikkonen (kesk), Kaisa Penny (sd) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps).

Esimerkiksi nykyisten kahdenvälisten verosopimusten sijaan tarvitaan automaattista ja monenkeskistä tiedonvaihtoa.

"On aika outoa, että monen muun sektorin osalta, esimerkiksi ulosotoissa, tiedonvaihto EU-maiden välillä on jo automatisoitu. Miksi myös verotiedot eivät liiku vapaasti?" ihmetteli Böling.

Myös EU-maiden yhteinen yhteisöveropohja sai kaikilta kannatusta.

"Yleensä en ole innostunut veroharmonisaatiosta, mutta tässä ei muuten näytetä saavan muutosta aikaan", Kaikkonen totesi.  "Asia on saatava EU-huippukokouksen käsittelyyn, sillä suuruusluokka tuntuu välillä unohtuvan. Veronkierrossa puhutaan ainakin tuhannen miljardin euron potista."

Maakohtainen raportointi pakolliseksi

Selkeimmin yhtä mieltä kaikki panelistit olivat siitä, että monikansallisten yritysten on raportoitava toiminnastaan maakohtaisesti. Näin verotulot kohdentuvat sinne, missä voittoakin kerätään, esimerkiksi luonnonvaroiltaan rikkaisiin kehitysmaihan. Ja raportoinnin on ehdokkaiden mukaan oltava nimenomaan pakollista, ei vapaaehtoista.

Tämä yksimielisyys ei täysin tukenut aiemmin päivällä julkistetun, Finnwatchin tekemän kyselyn tuloksia. Kyselyssä selvitettiin kahdeksan suurimman puolueen ja 24 eurovaaliehdokkaan näkemyksiä vastuullisesta veronmaksusta, ja sen perusteella puolueiden välillä on selviä näkemyseroja.

Tiukimmin veroparatiisitalouden sääntelyä ajaisivat demarit, vihreät ja vasemmistoliitto, ja vähiten sitovia velvoitteita haluavat kokoomus ja perussuomalaiset. Kyselyn mukaan ainoastaan juuri kokoomuksen ja perussuomalaisten mielestä esimerkiksi maakohtaista raportointia ei tule säätää pakolliseksi. Kokoomuksen mukaan se lisäisi kohtuuttomasti yritysten hallinnollista taakkaa.

Kokoomuksen eurovaaliehdokkaista ei kukaan ehtinyt paikalle paneelin, ja niinpä puolueen tarkemmat perustelut jäivät kuulematta.

"Harmittaa, ettei kokoomuslaisia ole täällä. EU-tasolla asioista ollaan helposti yhtä mieltä, mutta kotimaan politiikassa on eroja", Andersson arvioi. Samalla hän muistutti, että kotimaan veronkiertokeskustelussa myös juututaan usein melko pieniin tekijöihin, kuten rakennusalan työntekijöiltä vaadittaviin veronumeroihin, sen sijaan, että yritettäisiin saada kiinni isot kalat.

Perussuomalaisten Ruohonen-Lerner puolestaan kiisti edustavansa kyselyn kantaa.

"Kyselyyn vastasivat puoluesihteeri ja Simon Elo, minulla on täysin päinvastaiset mielipiteet. He eivät myöskään edusta puolueen kantaa, sillä perussuomalaiset on vaatinut eduskuntatyössään veroparatiisitalouden suitsimista", aikanaan verohallinnossa työskennellyt Ruohonen-Lerner totesi.

Parlamenttiryhmällä suuri merkitys

Entä jos europarlamentin ovet aukeavat: mitä tulevat mepit aikovat konkreettisesti tehdä napatakseen veronkierron suuret tekijät, monikansalliset konsernit?

"Vaikka kuinka saataisiin aikaan yhteinen kohtuullinen veropohja, niin tärkeintä on yritysten toiminnan valvonta", ilmoitti kristillisten Jouko Jääskeläinen.

"Kannattaa hakeutua parlamentissa ryhmään, joka ajaa avoimuutta", totesi puolestaan Antti Kaikkonen. Keskusta ja RKP kuuluvat Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmään Aldeen, ja Heidi Hautalassa Kaikkosen vastaus kirvoitti naurut.

"En tiennytkään, että Alde ajaa avoimuutta. Jos näin on, olen ollut väärässä ja lopetan Alden haukkumisen", Hautala totesi.

Kaikkonen arvosteli Hautalan Alde-kuvaa vanhentuneeksi, ja Böling täydensi, ettei "esimerkiksi yhteinen veropohja sulje kilpailua täysin pois".

Piikittelyä tuli myös vasemmistoliitolta perussuomalaisille, kun Li Andersson arvosteli perussuomalaisten nykyisen euroedustajan Sampo Terhon vähäistä panosta veroparatiisitalouden vastaisessa työssä.  

"Ryhmän, jonka kanssa perussuomalaiset päätyy yhteistyöhön, pitää kannattaa itseni ajamia arvoja", Pirkko Ruohonen-Lerner muotoili vastaukseksi ja vaalilupaukseksi.

Veroparatiisimatkat on Attac ry:n, Eettisen kaupan puolesta ry:n, Finnwatch ry:n, Kepa ry:n, Kehys ry:n, Maan ystävät ry:n, Pelastakaa lapset ry:n sekä Kirkon ulkomaanavun Changemaker -verkoston yhteinen kampanja.