Uutinen

EU:n maataloustukiremontti parantaa kehitysmaiden asemaa

Suomi on sitoutunut ottamaan kehitysmaiden tilanteen huomioon myös maatalouspolitiikassaan.
Eeva Eronen
21.5.2008
KIRSI SALONEN0805_KSalonen_vasikka.jpg

EU:n maataloustukien remontti, niin sanottu terveystarkastus, näyttää ohjaavan unionin maaseutupolitiikkaa kehitysmaille suotuisaan suuntaan. Komissio julkisti ehdotuksensa maatalouspolitiikan modernisoimiseksi ja yksinkertaistamiseksi toukokuun 20. päivänä.

Terveystarkastuksen keskeinen ajatus on laajentaa tuotannosta irrotettujen tukien määrää ja pienentää suurimpien tuensaajien potteja. Uudistusten taustalla on ajatus EU-maiden totuttamisesta maatalousmarkkinoiden vapauttamiseen.

Nykyisenkaltaiset, tuotantomääriin sidotut tuet, ovat keskittäneet ja lisänneet tuotantoa Euroopassa sekä johtaneet tuotteiden myymiseen alihintaan. Järjestelmä vaikeuttaa kehitysmaiden tuottajien asemaa, ja viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana ne ovatkin taantuneet ruuan myyjistä sen ostajiksi.

Vapaus kasvattaa tuotantoa

EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel uskoo, että muutokset lisäävät lyhyellä tähtäimellä maataloustuotantoa Euroopassa ja sitä kautta myös ruuan tarjontaa.

"Terveystarkastuksen tarkoitus on antaa viljelijöille vapaus vastata kasvavaan kysyntään ja reagoida nopeasti markkinoiden viesteihin", hän sanoo.

Uudistukset tulevat muun muassa poistamaan kesannointivelvoitteen ja maitokiintiöt, joita ensin lisätään asteittain vuoteen 2015 saakka.

Politiikan muutokset on sisällytetty osaksi EU:ssa suunniteltuja toimia elintarvikkeiden nousevien maailmanmarkkinahintojen hillitsemiseksi.

"Nykypolitiikka ei toimi"

Kepan kauppapoliittinen asiantuntija Tytti Nahi arvioi, että uudistus tulee tarpeeseen, sillä ruokakriisi on osoittanut, ettei maailman ruokahuolto toimi nykyisillä maatalous- ja kauppapolitiikoilla.

"Ruuan tuotannon pitää olla mahdollista kaikilla mantereilla, jotta vältämme tällaiset ruokakriisit tulevaisuudessa", hän sanoo. Nahin mukaan reilujen tuotantomahdollisuuksien suominen Afrikan pienviljelijöille tarkoittaa tukien ja tullien leikkausta Euroopassa ja aktiivisen maatalouspolitiikan sallimista Afrikassa.

Nahi muistuttaa, että Suomi on sitoutunut ottamaan kehitysmaiden tarpeet entistä paremmin huomioon myös maatalouspolitiikassaan. Näin linjataan viime vuonna sinetöidyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa.

Suomessa porua on herättänyt etenkin maitokiintiöiden lopettaminen. Tuotanto ei ole Suomessa erityisen kannattavaa eikä sen kasvu siksi tunnu todennäköiseltä. Suomi on maidon suhteen kutakuinkin omavarainen.

Osa maatalousbudjetista kehitysmaihin?

Fischer Boel ilmoitti 20. toukokuuta, että EU saattaa käyttää osan kuluvana vuonna käyttämättä jäävästä maatalousbudjetistaan kehitysmaiden maatalouden tukemiseen. Asiasta uutisoineen Reutersin mukaan unioni kaavailee mikrolainojen jakamista viljelijöille siemenien ja lannoitteiden ostamiseen.

Komissaarin mukaan kyseessä on merkittävä summa, jonka tarkkaa määrää ei ole vielä päätetty. Fischer Boel arvioi, että mikrolainojen tarjoamisesta olisi sekä lyhyen että pitkän tähtäimen apua, sillä se auttaisi kehitysmaiden viljelijöitä tuottamaan itselleen ruokaa ja saamaan tuotteitaan paikallisille markkinoille.

"Jos me emme käytä rahaa, se menee takaisin budjettiin ja se jaetaan takaisin jäsenmaille", komissaari sanoi.

Tietokulma: Tukijärjestelmä muuttuu

  • Tuet irrotetaan tuotannosta aiempaa vahvemmin.
  • Peltokasvien viljelijöiden on aiemmin pitänyt kesannoida eli jättää viljelemättä kymmenen prosenttia maatalousmaastaan. Nyt velvoite poistuu.
  • Maitokiintiöitä lisätään asteittain huhtikuuhun 2015 saakka, minkä jälkeen ne poistetaan.
  • Jäsenmaat alkavat neuvotella ehdotuksista vielä toukokuun aikana. Paketti on tarkoitus saada kasaan tämän vuoden puolella. Rikkaiden maiden maataloustuet ovat tapetilla myös parhaillaan puitavissa Maailman kauppajärjestö WTO:n neuvotteluissa.
  • Maatalous vie noin 40 prosenttia EU:n budjetista.

Lisää tietoa aiheesta