Kaikki EU:sta lähtevät tai EU:n alueelle saapuvat lennot joutuvat osallistumaan päästökauppaan.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

EU:n "lentovero" ärsyttää nousevia talouksia ja Yhdysvaltoja

Euroopan unionin direktiivi lentoliikenteen tuomisesta mukaan päästökauppaan astui voimaan vuoden alusta. Kriitikoiden mukaan on väärin, että EU päättää yksipuolisesti kansainvälisistä asioista.
Esa Salminen
2.3.2012

Reilut kolmekymmentä maata kokoontui Moskovaan viime viikolla vastustamaan EU:n direktiiviä lentoliikenteen päästökaupasta.

Joukko, joka harvoin samaa mieltä, yhdistyi "yhteisen vihollisen" edessä. Ryhmästä on väärin, että EU haluaa laskuttaa lentoyhtiöiltä hiilimaksuja matkan pituuden mukaan kaikista koneista, jotka käyttävät Euroopan unionin kiitoratoja riippumatta siitä, mistä maasta koneet tulevat tai mihin ne ovat menossa.

Näiden maiden joukossa ovat kaikki tärkeimmät nousevat taloudet, kuten Argentiina, Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia ja Kiina, samoin kuin Venäjä ja Yhdysvallat.

Hassi: Lentoliikenne söisi tulevaisuudessa koko EU:n päästöpotin

Asiaa seurannut Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi (vihr.) tarkentaa, ettei kyse ole varsinaisesta lentoverosta, vaan lentoliikenteen liittämisestä EU:n päästökauppaan.

"Se tarkoittaa, että lentoyhtiöillä tulee olla päästöoikeuksia kattamaan päästöt jokaisesta lennosta, joka laskeutuu EU:n alueelle tai lähtee EU:n alueelta."

Valtaosa tarvittavista päästöoikeuksista annetaan Hassin mukaan alkuvaiheessa lentoyhtiöille ilmaiseksi. Direktiivi tästä on ollut olemassa jo vuosia, ja se astui voimaan tämän vuoden alusta.

"Lentoyhtiöt tietysti tekivät parhaansa direktiivin torjumiseksi ja vesittämiseksi silloin, kun sitä säädettiin. Niiden lempiväittämä oli, että lentojen osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on vain noin kaksi prosenttia", Hassi muistelee.

"Totuus on kuitenkin se, että lentoliikenteen päästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun toimialan. Jos esimerkiksi EU kokonaisuutena vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä niin kuin pitää, mutta lentoliikenteen päästöt kasvavat nykyvauhtia, joskus vuonna 2030—2040 lentoliikenne syö yksin koko EU:n päästöpotin. Energialle, teollisuudelle, maa- ja vesiliikenteelle ja maataloudelle ei jäisi yhtään mitään", Hassi muistuttaa.

"Tältä pohjalta on selvää, että myös lentoliikenteen päästöjä on hillittävä."

Kovin suurista summista ei kuluttajan kannalta puhuta.

"Ainakin alkuvaiheessa päästökaupan vaikutus lentojen hintaan on mitätön", Hassi sanoo. "Nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla sen odotetaan lisäävän alle kaksi euroa Atlantin ylittävien lentojen lippuhintaan. Jatkossa se voi tietysti kasvaa."

EU:n ilmastotoimien komissaari Connie Hedegaard pahoitteli lehdille, etteivät lentoliikenteen päästökauppaa vastustaneet tahot esittäneet Moskovan-kokouksessaan mitään vaihtoehtoja sille, miten lentoliikenne saataisiin mukaan päästöjen hillitsemiseen.

Kiina ja Yhdysvallat eivät suostu maksamaan

Kriitikkomaiden mukaan direktiivi on vain ympäristöystävällisyyteen verhottu kaupan este. Toistaiseksi ainakin Yhdysvallat ja Kiina ovat kieltäneet lentoyhtiöitään maksamasta näitä maksuja, vaikka EU uhkaa rikkureita roimalla sakolla. Maat myös sanovat valittavansa YK:hon ja asettavansa vastaavia kostomaksuja EU:n lentoyhtiöille.

EU-tuomioistuin linjasi äskettäin, että lentoliikenteen päästökauppa on kansainvälisen oikeuden mukaista. Kansainvälinen ilmailusopimus antaa jokaiselle maalle oikeuden asettaa ehtoja lennoille, jotka saavat laskeutua maan alueelle tai lähteä sieltä. Protektionistiseksi päästökauppaa taas ei oikein voi syyttää, sillä se koskee samalla tavalla niin EU-maiden kuin muidenkin maiden lentoyhtiöitä.

"Lentoliikenne, joka kasvaa nopeasti, ei voi loputtomiin jäädä ilmastonsuojelun vapaamatkustajaksi vain siksi, että lentokoneet lentävät maasta toiseen", Hassi sanoo.

Unohtaako EU yhdessä sopimisen?

Kiinan edustajat ovat kritisoineet Euroopan unionia siitä, että se asettaa yksipuolisia maksuja asiassa, joka on kansainvälinen. Eteläafrikkalaiset pitävät kyseenalaisena jopa sitä, onko EU oikeasti sitoutunut kansainvälisiin toimintatapoihin ilmastonmuutoksen suitsimisessa.

"EU on ilmoittanut, että heti kun kansainvälisessä lentoliikennejärjestössä ICAOssa luodaan vaikutuksiltaan vastaava järjestelmä, EU on valmis luopumaan omasta lentopäästökaupastaan", Satu Hassi kommentoi.

"Aina parempi, jos ICAOssa sovitaan globaali systeemi lentopäästöjen suitsimiseksi. Sitten kun sellainen alkaa toimia, EU:n lentopäästökaupasta voidaan luopua, muttei ennen. On muistettava, että Eurooppaan laskeutuvat ja Euroopasta lähtevät lennot ovat merkittävä osa, noin kolmannes, koko maailman kansainvälisestä lentoliikenteestä."

Kansainväliselle lentoliikenteelle ehdotettu vero on Hassin mukaan eri asia.

"Se ei välttämättä ole vaihtoehto lentopäästökaupalle. Sitä on ehdotettu muun muassa ilmastoneuvotteluissa yhdeksi tavaksi, jolla voitaisiin rahoittaa kehitysmaiden ilmastotoimia."

Hassin mukaan ehdotukset laiva- ja lentoliikenteen kansainvälisille päästöveroille ovat kannatettavia: parhaimmillaan niistä voisi tulla merkittäviä tapoja rahoittaa ja jouduttaa kehitysmaiden ilmastotoimia.

"Nämä verot myös toteuttaisivat saastuttaja maksaa -periaatetta."