EU haluaa rahoitusmarkkinat mukaan maksamaan talouskriisin laskua.
Kuva:
Richy Wolf
iStockphoto
Uutinen

EU:n komissio esittää rahoitusmarkkinaveroa

Komissio ja Barroso haluavat rahoitusmarkkinat valuuttakauppaa lukuun ottamatta verolle, mutta Britannia haraa vastaan. Järjestöjen toiveiden vastaisesti tuottoja ei käytettäisi köyhyyden vähentämiseen, vaan tilkitsemään EU:n budjettia.
Matti Ylönen
29.9.2011

Euroopan unionin presidentti José Manuel Barroso esitti Unionin tila -puheessaan 28. syyskuuta yleisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. Komissio julkaisi samana päivänä direktiiviehdotuksen uuden veron käyttöön ottamiseksi.

"Rahoitusmarkkinat olivat synnyttämässä nykyistä talouskriisiä. Hallitukset ja Euroopan kansalaiset ovat joutuneet kantamaan veronmaksajien rahoittaminen rahoitusmarkkinoiden pelastuspakettien kustannukset. Rahoitusmarkkinat ovat myös aliverotettuja suhteessa muihin talouden alueisiin", komissio perusteli uutta veroa lehdistötiedotteessaan.

Veroasiat edellyttävät EU:ssa ministerineuvoston yksimielistä päätöstä, ja Britannia on sanonut vastustavansa ehdotusta. Tämän vuoksi on vielä mahdollista, että vero toteutetaan ilman Isoa-Britanniaa tai että sitä ei brittien vastustuksen vuoksi oteta lainkaan käyttöön.

Vero käsittäisi osakekaupan ja niin sanotut johdannaismarkkinat. Perinteisten pörssien ulkopuolisilla johdannaismarkkinoilla tehdään muun muassa sopimuksia tulevaisuudessa tehtävistä kaupoista. Lisäksi mukana olisivat monimutkaisemmat rahoitusmarkkinatuotteet, jotka yhdistävät useampia arvopapereita.

Riskien hillitsemistä

EU:n veroasioiden komisaari Algirdas Šemeta totesi, että "hankkeemme on kestävä ja toteutuskelpoinen. En epäile hetkeäkään etteikö tämä vero täyttäisi EU:n kansalaisten odotuksia rahoitusmarkkinoiden osallistumisesta laskun maksamiseen."

Komission mukaan veron suuruus olisi vähintään 0,1 prosenttia kaikessa kaupankäynnissä, jonka yksi tai molemmat osapuolet ovat EU-alueelta. Johdannaismarkkinoiden veroasteeksi tulisi 0,01 prosenttia.

Näin pieni vero ei komission arvioiden mukaan haittaisi yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta. Lontoossa on jo pitkään ollut käytössä 0,5 prosentin osakekaupan leimavero, joka ei ole haitannut markkinoiden toimintaa. Sen sijaan vero auttaisi hillitsemään osakemarkkinoiden heilahteluja kiihdyttävää automaattista kaupankäyntiä.

Jäsenmaat voisivat halutessaan ottaa käyttöön myös komission ehdotusta suurempia veroja.

"Veron kustannukset vähentäisivät merkittävästi [automaattisen kaupankäynnin] marginaalituottoa ja vaikuttaisi siten nopeatempoisen kaupankäynnin liiketoimintamalliin", direktiiviehdotuksen johdannossa sanotaan. Tämä auttaisi komission mukaan vähentämään riskejä, joita keinottelu aiheuttaa koko rahoitusjärjestelmälle.

Ei Tobinin veroa

Idea yleisestä rahoitusmarkkinaverosta on viime vuosina jalostettu versio valuuttakaupan verottamista koskevasta aloitteesta, jota kutsutaan sen keksijän James Tobinin mukaan Tobinin veroksi. Perinteinen valuuttakauppa jää kuitenkin EU:n ehdotuksen ulkopuolelle. Näin ollen verolla ei ole mitään tekemistä perinteisen Tobinin veron kanssa.

"Tämä [rajaus] auttaa säilyttämään pääomien vapaan liikkuvuuden", direktiiviehdotuksessa todetaan.

Vapaiden pääomaliikkeiden puolustaminen ajaa EU:ta eri raiteille esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa. IMF on viime vuosina alkanut talouskriisien ehkäisyn nimissä tukea pääomakontrollien käyttöä.

Valuuttakaupan unohtaminen kertoo toisaalta myös rahoitusmarkkinoiden luonteen muutoksesta. Prosentin kymmenyksen suuruista Tobinin veroa ehdotettiin ratkaisuksi valuuttakeinotteluun, jolla oli merkittävä rooli kehitysmaille tuhoisan Kaakkois-Aasian vuoden 1997 talouskriisin kärjistymisessä.

Viime vuosien rahoitusmarkkinakriisit ovat liittyneet valuuttamarkkinoita enemmän johdannaismarkkinoilla tapahtuvaan keinotteluun. Säätelemättömien johdannaismarkkinoiden koko on myös kasvanut nopeasti.

Tuotot EU:n budjettiin

Kehitys- ja muut kansalaisjärjestöt ovat pitäneet vuosien ajan esillä ensin Tobinin veroa ja sittemmin yleistä rahoitusmarkkinaveroa. Järjestöjen aloitteissa veron tuotot oltaisiin ohjattu köyhyyden poistamiseen kehitysmaissa. Idea on ollut esillä myös monissa valtioiden välisissä keskusteluissa.

Nyt kaavaillun veron tuotoksi on arvioitu BBC:n mukaan 57 miljardia euroa vuodessa. Tuloja ei kuitenkaan käytettäisi kehitysrahoitukseen, vaan tilkitsemään talouskriisin rasittamaa EU:n budjettia.

Tuottojen tiellä voi merkittävällä tavalla seistä Britannian vastahanka: Lontoon rahoituskeskus City on Euroopan suurin rahoitusmarkkinakeskus, ja uuden veron vaikutukset tulisivat olemaan merkittävimpiä juuri siellä. Cityn edustajien mukaan 80 prosenttia veron tuotoista tulisi Lontoosta.

Britannian valtiovarainministeriön edustaja sanoi BBC:n mukaan "vastustavansa täysin" rahoitusmarkkinaveroja, ellei niitä toteuteta globaalisti. "Emme tekisi mitään Ison-Britannian intressien vastaista."