Uutinen

EU:n ja köyhimpien maiden välisen kaupan myytit syynissä

EU:n ja köyhimpien maiden välille solmittaviin EPA-kauppasopimuksiin liittyviä myyttejä on purettava ja niille on etsittävä vaihtoehtoja, vaativat kansalaisjärjestöt.
Ann De Ron
26.11.2004

IPS -- Kansalaisjärjestöt vaativat tällä viikolla Haagissa kokoontuvaa Euroopan parlamentin ja köyhimpien maiden edustajien yleiskokousta ottamaan kantaa EPA-kauppasopimusten (Economic Partnership Agreements) heikkouksiin.

EPA-sopimuksia neuvotellaan parhaillaan EU:n ja 77 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen (AKT) valtion välillä. Neuvottelut on tarkoitus saattaa loppuun 2007 joulukuuhun mennessä, ja käytäntöön sopimukset tulevat 2008-2020.

EPA-sopimusten on tarkoitus korvata nykyinen järjestelmä, joka tarjoaa AKT-maiden tuotteille etuoikeutetun ja useimmiten vapaan pääsyn EU:n markkinoille, ilman velvoitetta vastavuoroisuuteen. Samalla AKT-maille on annettu taloudellista tukea perinteisen kehitysavun muodossa sekä vientituloja vakauttavan politiikan avulla.

Kuusi myyttiä EPA:n ihanuudesta

EU:n ja AKT-maiden edustajien yleiskokouksessa käsitellään muun muassa Darfurin tilannetta, Karibian alueen syklonituhoja, AKT:n ja EU:n välistä vuoropuhelua sekä ruokaturvaa AKT-maissa. Kokoukselta odotetaan myös kannanottoa siihen, pitäisikö AKT-maihin suunnattujen kehitysyhteistyövarojen olla jatkossa osa EU:n budjettia. Tähän asti varat ovat tulleet yksittäisiltä jäsenmailta, ja Euroopan komissiolla on ollut ainoastaan koordinoiva rooli.

Samalla kun kokous pyrkii omiin tavoitteisiinsa, vaativat Oxfam International, Action Aid International ja useat afrikkalaiset kansalaisjärjestöt Ghanasta, Guineasta, Keniasta, Malista, Sambiasta, Senegalista ja Zimbabwesta edustajia huomioimaan "kuusi syytä, joiden takia EPA-sopimuksia on nykyisessä muodossaan vastustettava".

Järjestöjen mukaan myyttejä ovat ajatus EPA-sopimuksista kehityksen edistäjinä, monenvälinen kauppa EU:n ulkopolitiikan lippulaivana, AKT-maiden hallitusten halu tehdä EPA-sopimuksia, sopimusten tarve WTO-yhteensopivuuden kannalta, sopimusten kuluista selviytyminen sekä sopimusten vahvistava vaikutus alueellisen integraatioon.

Maailman kauppajärjestö (WTO) pitää nykyään EU:n ja AKT:n välillä vallitsevia sopimuksia syrjivinä AKT-maihin kuulumattomien kehitysmaiden kannalta ja siksi WTO:n sääntöihin sopimattomina. EU on samaa mieltä siitä, että ainoa tapa toteuttaa EPA-sopimukset on sallia kahdensuuntainen vapaakauppa, joka tarkoittaa kaupan esteiden purkamista "olennaisilta osin kohtuullisen ajan kuluessa".

Kansalaisjärjestöt haastavat tämän näkemyksen. Yhteisessä kannanotossaan ne mainitsevat useita vaihtoehtoja WTO:n ja EU:n säännöille.

Järjestöt kyseenalaistavat myös EU:n väitteen siitä, että EPA-sopimukset integroivat AKT-maat osaksi maailmantaloutta ja edistävät kestävää kehitystä sekä köyhyyden vähentämistä. Järjestöt sanovat, että nopea kaupan vapauttaminen ei automaattisesti johda tällaiseen kehitykseen, koska AKT-maita vaaditaan avaamaan markkinansa EU-tuotteille ennen kuin niillä on valmiuksia kilpailuun.

Kenen ehdoilla?

"EPA-sopimuksissa ei ole kyse kaupan vapauttamisesta, vaan alueellisten markkinoiden luomisesta", totesi Claude Veron-Reville, uuden kauppakomissaari Peter Mandelsonin tiedottaja. Veron-Revillen mukaan EU haluaa auttaa AKT-maita purkamaan kaupan esteitä naapurimaiden kanssa ja antaa niille siten kokemusta maailmanmarkkinoita silmällä pitäen.

Kansalaisjärjestöt toteavat, että AKT-maille pitäisi ensin antaa mahdollisuus vahvistaa omaa alueellista integraatioprosessiaan – monilla alueilla tämä on vasta alkutekijöissään.

Järjestöjen raportissa todetaan, että monet AKT-maiden johtajat ovat esittäneet varaumia EU:n ehdoilla neuvoteltuihin EPA-sopimuksiin. Esimerkiksi Mauritanian kauppaministeri Jayakrishna Cuttaree totesi hiljattain, etteivät AKT-maat voi suostua siihen, että WTO:ssa torjutut aiheet tuodaan jälleen esiin EPA-neuvotteluissa.

Raportissa todetaan myös, että EPA-sopimukset tarkoittaisivat suurta laskua kehitysmaiden tuloihin menetettyjen tullimaksujen takia.

"Tämä väite perustuu väärään oletukseen siitä, että tullimuurit poistettaisiin heti ja kokonaan", Veron-Reville torjui ja totesi, että ylimenokauden aikana AKT-maiden hallitukset ehtivät etsiä muita rahoituksen muotoja. Toisin kuin kansalaisjärjestöjen edustajat, hän uskoo näitä kanavia löytyvän.

"Toivomme yleiskokouksen ottavan vahvan kannan oikeudenmukaisuuden ja kehityksen puolesta", totesi Bibiane Mbaye sengalilaisesta ENDA-järjestöstä. "Haluamme kokousedustajien käyvän läpi prosessia sekä AKT:n että EU:n etujen mukaisesti, jotta päästään kaikkia hyödyttävään lopputulokseen."

Vaikka yleiskokous ottaisikin kansalaisjärjestöjen äänen huomioon, on epäselvää, mitä se voi asialle tehdä. "EPA-neuvotteluja käydään hallitusten välillä, ei yleiskokouksessa", totesi Surinamia kokouksessa edustava Ramdien Sardjoe. "Me astumme näyttämölle vasta siinä vaiheessa, kun neuvottelujen lopputulos ratifioidaan."