Uutinen

EU:lta lisää rahaa humanitaariseen avustustyöhön

EU:n humanitaariseen apuun suunnatut varat kasvavat viimevuotisesta noin 50 miljoonaa euroa.
Stefania Bianchi
26.1.2004

IPS -- Euroopan unionin humanitaarisen avun toimiston (ECHO) toimintaan on tänä vuonna budjetoitu lähes 490 miljoonaa euroa - viime vuonna varoja oli 440 miljoonaa. ECHO:n lisäksi kaikilla EU-mailla on myös omaa humanitaarista avustustoimintaa.

ECHO:lla arvioidaan kuluvana vuonna olevan avustushankkeita yli 50 maassa. Kolmannes varoista suunnataan Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen valtioihin, reilu 40 miljoonaa Afganistanille, Pakistanille ja Iranille, 20 miljoonaa Irakille ja 35 miljoonaa Lähi-itään. Noin 220 miljoonaa varataan ennakoimattomiin kriiseihin.

Humanitaarista avustustyötä tekevien kansalaisjärjestöjen katto-organisaatio VOICE:n edustaja Samantha Chaitkin toteaa, että järjestöt ovat tyytyväisiä rahoitukseen kasvuun, vaikka vieläkin suurempaa korotusta odotettiin.

Monet kansalaisjärjestöt ovat olleet huolissaan siitä, mitä vuosi 2004 merkitsee EU:n kehitys- ja avustustyölle. Toukokuun alussa unioniin liittyy kymmenen uutta jäsenmaata ja suunnitteilla oleva perustuslaki puhuttaa.

Chaitkinin mukaan jää nähtäväksi, mitä muutokset EU:n rakenteissa merkitsevät ECHO:n toiminnalle. "Toivomme, että tulevan komission koosta ja kokoonpanosta huolimatta avustustyö nähdään edelleen tärkeänä, ja että uudet jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä nykyisten jäsenten kanssa puolueettoman humanitaarisen avun tarpeellisuudesta. Uuden perustuslain pitää turvata myös se, että tätä puolueetonta apua tarjoavat jatkossakin ammattilaiset, kuten kansalaisjärjestöt."

Chaitkin uskoo, että ECHO:n on monia muita Euroopan komission toiminta-alueita helpompi varmistaa rahavirtojen kohdentuminen oikeille avuntarvitsijoille, sillä avun toimittavat perille kumppanijärjestöt, joita ovat muun muassa YK:n avustusjärjestöt, Punainen risti sekä yli 200 kansalaisjärjestöä.

ECHO:n johtaja Costanza Adolfi toteaa, että EU tarjoaa tulevaisuudessakin humanitaarista apua, jonka avulla pyritään saamaan aikaan myös rakenteellisia muutoksia yhteiskunnissa. Joidenkin avustuskohteiden, kuten Zimbabwen, kohdalla tarvitaan Adolfin mukaan myös "poliittisia ratkaisuja", mutta humanitaarisen avustustoiminnan olisi kyettävä pysymään puolueettomana ja autonomisena.

"Sanktioita käytettäessä tulisi muistaa terve järki. Vaikka rajoituksia ja poliittista painostusta tarvitaan, on pidettävä mielessä, että niistä kärsivät useimmiten ensimmäisenä siviilit", Adolfi huomauttaa.