Uutinen

EU yhtenäistää kehityspolitiikkaansa

EU:n tuore julkilausuma yhtenäisestä kehityspolitiikasta sitoo ensisijaisesti komissiota, mutta se tulee vaikuttamaan myös jäsenmaiden politiikkaan, uskoo Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.
Sanna Jäppinen
29.11.2005

EU:n yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvosto hyväksyi 22. marraskuuta julkilausuman unionin kehityspolitiikasta. Jäsenmaita edustivat kokouksessa maasta riippuen ulko-, kauppa- tai kehitysministerit. Suomesta mukana oli kauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemi.

"Julkislausuma sitoo erityisesti komissiota, jolle se on poliittinen ohjenuora tuleville vuosille", sanoo Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen (Kehys) pääsihteeri Rilli Lappalainen.

Maailman  kehitysavusta 55 prosenttia tulee EU:lta, ja komission osuus tästä määrästä on viidennes.

Linjaukseen on kerätty yhteiset visiot, päämäärät ja arvot niin monenkeskisessä kuin kahdenvälisessäkin kehitysyhteistyössä. Köyhyyden vähentäminen on keskeinen tavoite, ja viisi pääperiaatetta ovat omistajuus ja kumppanuus, poliittinen dialogi, kansalaisyhteiskunta, sukupuolten välinen tasa-arvo ja valtioiden haavoittuvuuden huomioiminen.

"Vihdoinkin meillä on yhteiset arvot, periaatteet, päämäärät ja keinot, jotta voimme todella taistella köyhyyttä vastaan", totesi EU:n kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari Louis Michel 28. marraskuuta pitämässään puheessa.

Lappalainen uskoo julkilausuman heijastuvan jäsenmaiden kehityspolitiikkaan. "Vaikuttaisi nurinkuriselta, jos ministerineuvostossa sovittu linjaus ohitettaisiin. Toivon mukaan julkilausuma toimii myös isoissa kansainvälisissä kokouksissa jonkinlaisena liimana EU-maiden välillä isojen päätösten suhteen."

Etelän kansalaisyhteiskunnat nostettu esiin

Keskeisiltä kohdiltaan uusi linjaus ei poikkea merkittävästi edellisestä, vuonna 2000 annetusta julkilausumasta, mutta pelisäännöt on päivitetty kehityspolitiikan tuoreimpien trendien mukaisesti.

Lappalaisen mukaan julkilausumaan ovat vaikuttaneet erityisesti tämän vuoden syyskuussa pidetty YK:n vuosituhatjulistuksen seurantakokous New Yorkissa sekä helmi-maaliskuussa Pariisissa kokoontunut korkean tason foorumi, jossa sovittiin kehitysyhteistyön menettelytapojen yhdenmukaistamisesta.

Vaikka kansalaisyhteiskunta on nostettu linjauksessa tärkeäksi yhteistyökumppaniksi, ovat kansalaisjärjestöt olleet pettyneitä siitä, että niiden rooli on huomioitu vain maininnan tasolla. Kiitosta uusi linjaus sen sijaan saa siitä, että ensimmäisen kerran mukaan on nostettu myös kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnat sekä siitä, että korostetaan teollisuusmaissa tehtävää tiedotus- ja kansainvälisyyskasvatustyötä.

Linjauksen toimeenpanon seuranta osuu Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle ensi heinäkuusta lähtien.

"Tämä sopii hyvin muuhun ohjelmaan, sillä kehitysjärjestöt painottavat koherenssia, johdonmukaisuutta, kuten julkilausumankin", Lappalainen toteaa. Kehys koordinoi suomalaisten kehitysjärjestöjen ohjelmaa puheenjohtajuuskauden aikana.

Tukea komission Afrikka-suunnitelmalle

EU-ministerit näyttivät 22. marraskuuta vihreää valoa myös Euroopan komission lokakuussa esittämälle Afrikka-suunnitelmalle, jonka avulla pyritään osaltaan koordinoimaan kirjavia kehitysohjelmia ja käytäntöjä.

Huomattava osa EU:n kehitysyhteistyöstä kohdistuu Afrikkaan – ja jatkossa yhä enemmän: suunnitelman mukaan unionin kasvavasta kehitysavusta vähintään puolet suunnataan jatkossa Afrikkaan. Lisärahoitusta voi tulla jopa 10 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä, jos jäsenmaat pysyvät nykyisissä tavoitteissaan.

Suunnitelmassa painotetaan erityisesti Afrikan infrastruktuurin parantamista. Hankkeet on tarkoitus punnita tapauskohtaisesti, ja niitä toteuttaisivat ne EU-maat, joissa on paras osaaminen ja linkit tiettyihin Afrikan maihin tai alueisiin, News24.com kirjoittaa.

Jäsenmaiden lisäksi rahoitusta Afrikan kehittämiseen on tarkoitus kerätä myös muun muassa Maailmanpankilta, toteaa Louis Michel News24.comin mukaan.

Lopullista siunausta Afrikka-suunnitelmalle odotetaan joulukuussa EU-maiden johtajien kokouksessa, kun päätetään unionin budjetista vuosille 2007-2013.

"Suunnitelmaa on tarkoitus vielä hioa, sillä se on saanut paljon kritiikkiä siitä, että käsitellään Afrikkaa afrikkalaisia kuulematta", Rilli Lappalainen huomauttaa.

Lisää tietoa aiheesta