Uutinen

EU yhä epäilyttävä kalakaveri

Kansalaisjärjestöjen ja muiden arvostelijoiden mukaan EU:n kalastuskumppanuus köyhien maiden kanssa ei ole tasaveroista uusista sopimuksista huolimatta.
David Cronin
21.1.2008

IPS -- Euroopan unionia on vuosikymmeniä soimattu ryöstökalastelusta köyhien maiden vesillä. Lausahdus "kalasta, maksa ja häivy" kuvaa arvostelijoiden mukaan EU:n aiemmin noin 20 maan kanssa tekemiä pyyntisopimuksia, joista viimeinen umpeutuu tänä vuonna.

Uusien kumppanuussopimusten mukaan noin 600 eurooppalaista kalastusalusta pyytää köyhien rannikkovaltioiden vesiltä vain "ylijäämäkaloja", EU:n kalastuskomissaari Joe Borg vakuuttaa. Huomattava osa EU:n maksamista korvauksista käytetään Borgin mukaan rannikkovaltioiden oman kalastuselinkeinon kehittämiseen.

Muutos on enemmän kosmeettinen kuin todellinen, sanoo Béatrice Gorez EU:n kalastuspolitiikkaa valvovasta kansalaisjärjestöstä. Jos kehitysmaat haluavat EU:lta rahaa, niiden on edelleen päästettävä se vesilleen ja arvokalojensa kimppuun, hän muistuttaa.

Kalakannat ovat vaarassa

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvan Mauritanian kanssa tehty kumppanuussopimus on jo nyt vaikeuksissa. 27 espanjalaisalusta on lopettanut mustekalan pyynnin Mauritanian vesillä heikon tuoton vuoksi.

Ympäristönsuojelijat syyttävät eurooppalaisia mustekalakantojen hupenemisesta. YK:n mukaan mustekalanpyynti työllisti 5 000 henkeä Mauritaniassa vuonna 1996, mutta vuonna 2002 enää 1 800.

Kanadan Brittiläisen Kolumbian yliopiston mukaan läntisen Afrikan kalakannat ovat kutistuneet puoleen 30 viime vuoden aikana.

EU:n kumppanuussopimus kalastusoikeuksista lupaa Mauritanialle 86 miljoonaa euroa vuodessa jaksolla 2006-2012. Summa on viisinkertainen EU:n maalle antamaan kehitysapuun verrattuna.

EU edellyttää kumppanimaan arvioivan itse, onko sillä ylimääräistä kalaa eurooppalaisten pyydettäväksi. "Paikallisilla viranomaisilla ei monesti ole keinoja siihen", huomauttaa Else Boonstra EU Coherence -järjestöstä, joka seuraa EU:n kehitysavun ja talouspolitiikan yhteensopivuutta.

Boonstran mielestä EU ei myöskään maksa riittävästi kumppaneilleen. "Kumppanuus pakottaa paikallisten kalastajayhteisöjen pienet veneet kilpailemaan paljon kehittyneempien EU-alusten kanssa. Se ei ole reilua kilpailua", hän sanoo.

Järjestöjen mukaan EU:n kalastus heikentää myös kehitysmaiden ruokaturvaa, koska kala on arvokas valkuaisen lähde. Jos maailman liikakalastusta ei saada kuriin, yli miljardi ihmistä 40 maassa uhkaa menettää tärkeimmän proteiininlähteensä, YK varoittaa.

Sopimus Marokon kanssa epäilyttää

Kiistanalaisimpana järjestöt pitävät viime vuonna voimaan tullutta EU:n ja Marokon välistä nelivuotista kalastussopimusta. Sen sanotaan rikkovan kansainvälistä lakia salliessaan eurooppalaisten laivojen toiminnan Länsi-Saharan vesillä.

Marokko on miehittänyt vuodesta 1976 Länsi-Saharaa, jonka asukkaat vaativat itsenäisyyttä. Konfliktin seurauksena yli 150 000 länsisaharalaista eli sahrawia on asunut vuosikymmeniä pakolaisleireillä Algerian puolella.

EU:n parlamentti päätti 2006, että kalastussopimus on laillinen, kunhan vuotuinen 36 miljoonan euron korvaus koituu sahrawien hyväksi.

Kaikki mepit eivät ole samaa mieltä. Itävaltalainen sosialisti Karin Scheele uskoo, että EU on mukana Länsi-Saharan luonnonvarojen ryöstössä. Hänen mukaansa rahojen käyttöä on mahdoton valvoa, koska EU-parlamentin delegaatiota ei ole vuodesta 2005 alkaneista pyynnöistä huolimatta päästetty miehitettyyn Länsi-Saharaan.