Uutinen

EU-viestikapula nyt Kehyksellä

Helsingissä 3. ja 4. heinäkuuta järjestetty kansainvälisyyskasvatuksen konferenssi oli ensimmäinen EU-puheenjohtajuuskauden suurista järjestötapahtumista. Konferenssi kokosi vaikuttajia 28 maasta keskustelemaan kehityskasvatuksen tulevaisuudesta Euroopassa.
Esa Salminen
5.7.2006

 

Rilli Lappalainen EU-kvk-konferenssissa (Kuva: Anna Pollari)

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen alustaa. (Kuva: Anna Pollari)

Yli 120 kasvatustyön asiantuntijaa kokoontui Helsingin Paasitorniin pohtimaan kansainvälisyyskasvatuksen haasteita.

"Tarkoituksena on luoda unionin laajuinen strategia kansainvälisyyskasvatukselle. Yhteistapaamisissa nämä prosessit aina harppaavat eteenpäin", pohtii konferenssiin osallistunut Kepan Pauliina Saares. Saares toimii Suomen kansainvälisyyskasvatusverkoston koordinaattorina.

Kaikkien EU-maiden lisäksi paikalla oli väkeä myös Romaniasta, Bulgariasta ja Burkina Fasosta. Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston apulaisosastopäällikkö Christian Sundgren suhtautuu pyrkimykseen lähes riemukkaasti.

"Kokemus oli hyvin positiivinen", Sundgren selitti konferenssin päätyttyä. "Saimme paljon eväitä omiin kehityssuunnitelmiimme ja opimme muiden kokemuksista muun muassa hankkeiden arvioinnissa."

Ulkoministeriössä kehitetään paraikaa kansainvälisyyskasvatuksen tukijärjestelmää.

 

Yhteisten ajatusten näyttely

Konferenssin kuudessa työryhmässä käsiteltiin kasvatustyötä eri maissa. Pauliina Saareksen mukaan yhteisiä asioita oli hämmästyttävän paljon.

"Maat ovat erilaisia ja eri tilanteissa, mutta silti kaikkien agendalla pyörivät samat asiat."

Monissa maissa mietitään kasvatustyön kipupisteitä: miten työn laatua ja vaikuttavuutta voidaan arvioida ja mitata, miten kansainvälisyys saadaan mukaan opetussuunnitelmiin ja mistä työlle saadaan rahoitus.

Toisaalta suurissa konferensseissa sorrutaan helposti politikointiin ja korulauseiden vuodattamiseen.

"Paljon isoja sanoja ja tyhjänkuuloista puhetta. Tällaiset tilaisuudet tuntuvat aina kuin näytelmiltä", summaa eräs kokoukseen osallistunut suomalainen järjestöaktiivi. "On näissä se hyvä puoli, että tapaa ihmisiä ja saa kontakteja. On helpompi ottaa yhteyttä myöhemmin samaa työtä muissa maissa tekeviin ihmisiin."

 

Suuri ja mahtava prosessi

Unionin jäsenmaiden joukossa on monia, joille kansainvälisyys- ja kehityskasvatus ovat vielä vieraita käsitteitä. Positiivista palautetta järjestäjät saivatkin erityisesti EU:n uusien jäsenmaiden edustajilta.

"Monet tulivat sanomaan, että on hienoa nähdä kuinka vanhatkin jäsenmaat painivat samojen haasteiden kanssa", sanoo Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.

Lappalainen uskoo, että uusien jäsenmaiden toimijoille oli tärkeää päästä mukaan yleiseurooppalaiseen verkostoon. Hän vakuuttaa, että kaikki maat saavat äänensä kuuluviin strategiaa luotaessa.

"Toimimme niin osallistavasti kuin mahdollista. Kaikki avaintoimijat pyritään saamaan mukaan, jotta kaikkien näkemykset pääsevät yhteiseen paperiin."

Lappalainen toivoo myös, että laaja osallistuminen takaa sen, ettei paperi jää pöydälle, vaan siitä on myös oikeaa hyötyä kansainvälisyyskasvatukselle ympäri unionin.

Heinäkuun alun konferenssin järjestivät Kehys ry, sen eurooppalainen kattojärjestö Concord, ulkoministeriön kehityspoliittisen viestinnän yksikkö sekä Euroopan komissio. Kansalaisjärjestöjen EU-puheenjohtajuuskauden kehityspolitiikan päätapahtuma järjestetään 2.-3. lokakuuta Scandic Hotel Continentalissa. Sen aiheena on kehityspolitiikan johdonmukaisuus.

 

Lisätietoa aiheesta

  • Kehyksen EU-puheenjohtajuus-sivut