Kuva:
Geo-grafika
Shutterstock
Uutinen

EU-maat käyttävät yhä miljardeja euroja fossiilitukiaisiin

Eurooppalaiset ilmastojärjestöt vaativat unionin jäsenmaita lakkauttamaan kaiken tuen öljylle, kivihiilelle ja maakaasulle vuoteen 2020 mennessä.
Jukka Aronen
2.12.2014

Viisi vuotta sitten G20-kokouksessa Pittsburghissa maailman johtavat taloudet lupautuivat ajamaan vaiheittain alas fossiilisille polttoaineille antamansa tukiaiset. Kuin yhdestä suusta maiden johtajat totesivat tukiaisten olevan vahingollisia ympäristölle, ja jopa taloudelle.

Suurta edistystä ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Yli sadan eurooppalaisen ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä CAN Europe ja katolilaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen verkosto CIDSE julkistivat Perussa eilen alkaneen YK:n ilmastokokouksen avajaisissa raportin, joka vahvistaa tämän kehityssuunnan.

"Missing Pieces" -raportin mukaan kymmenen suurinta EU-taloutta tuki fossiilisia polttoaineita vähintään 78 miljardilla eurolla viimeisten 13 vuoden aikana. Raportin laatijoiden mukaan täsmällistä summaa on vaikea arvioida, ja todellinen luku on melko varmasti suurempi.

Käytännössä fossiilitukiaisia annetaan muun muassa öljyn, hiilen ja maakaasun etsimiseen ja poraustoimintaan. Myös verohelpotuksilla on oma roolinsa sekä polttoaineiden tuotannossa että kulutuksessa.

Kymmenen EU-maan tukiaispottiin ei ole laskettu mukaan niin sanottuja ulkoisvaikutuksia, kuten ilmaston lämpenemistä ja terveysvaikutuksia. Jos ne otettaisiin huomioon, "välillisen tuen" hintalappu kohoaisi 200-300 miljardiin euroon koko EU:n alueella.

Terveyteen vaikuttavien ilmansaasteiden, kuten typpioksidien ja rikkidioksidin, kustannuksiksi on arvioitu 26-71 miljardia euroa vuodessa. Yksistään hiilivoimalat vastaavat yli 18 000 ennenaikaisesta kuolemasta ja yli neljästä miljoonasta menetetystä työpäivästä vuosittain.

Tukea myös kehitysmaiden fossiilisille

Suorien tukiaisten ja ulkoisvaikutusten lisäksi on hyvä huomioida EU:n vaikutus mantereen ulkopuolisiin maihin.

EU-maat ovat mukana esimerkiksi kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja lainoittavat niiden kautta kehitysmaiden energiasektoria.

Raportin mukaan yli kolme neljäsosaa energialainoista annettiin fossiilisiin polttoaineisiin liittyviin hankkeisiin 12 saastuttavimmassa kehitysmaassa. Ja kyseinen tuki nousi vuosina 2008-2010 vajaasta 12 miljardista yli 14 miljardiin.

Toisaalta kehitysmaiden ilmastotoimia tukevaan, vuonna 2010 perustettuun rahastoon oli saatu kerrytettyä vasta hieman yli seitsemän miljardia euroa vuoteen 2012 mennessä, vaikka EU:n jäsenmaiden virallinen tavoite on päästä sataan miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä - yhdessä muiden teollisuusmaiden kanssa.

Lisää raportointia ja avoimuutta

Järjestöillä on selkeä visio siitä, mihin suuntaan EU:n tulisi edetä fossiilitukiaisten suhteen.

CAN Europen asiantuntijan Maeve McLynnin mielestä yksi keskeisimmistä ongelmista on se, että "tukiaista" ei ole tarkkaan määritelty, eikä siitä näin ollen ole yhteistä käsitystä.

Toisaalta unioni tarvitsisi säännöllisen raportointimenetelmän, jolla tukiaisia voitaisiin nykyistä paremmin seurata.

Ja myös datan olisi oltava nykyistä avoimempaa. Esimerkiksi Ruotsi saa tutkimuksessa huutia siitä, että sen fossiilitukiaisia oli vaikea selvittää.

Järjestöjen mukaan näiden muutosten tukemana EU:n pitäisi pyrkiä lakkauttamaan kaikki fossiilitukiaisensa vuoteen 2020 mennessä. Samalla unionin tulisi helpottaa kehitysmaiden ilmastotalkoita tukemalla niiden puhtaan energian käyttöä ja energiatehokkuutta.