Uutinen

EU kehottaa dominikaaneja tasaisempaan tulonjakoon

Keskituloinen Dominikaaninen tasavalta houkuttelee miljoonien eurojen arvosta kehitysyhteistyövaroja vuodessa. Apu ei kuitenkaan yksin ratkaise maan ongelmia. Maa ei ole köyhä, vaikka siellä onkin köyhiä. Kansalaisten on myös itse aktivoiduttava. Kansalaisjärjestöt ovat ryhtymässä seuraamaan miten EU:n kehitysyhteistyötä maassa toteutetaan.
Kent Wilska
1.10.2002

SANTO DOMINGO -- "Kehitysapu on hieman kuin almujen jakamista, ei sillä mitään ratkaista. Eikö teidän kansainvälisten järjestöjen tulisi ’kannustaa’ hallituksia tasaisempaan tulonjakoon, sen sijaan että jaellaan näitä projekteja?", kysyi kuluttajaliikkeen edustaja Pedro Guzman viime torstaina Santo Domingossa järjestetyssä Euroopan unionin kehitysyhteistyötä käsittelevässä seminaarissa.

Kuva: Kent Wilska
Mielenosoittaja Santo Domingossa, kyltissa lukee suomeksi "Maksakoot rikkaat veroja". Kuva: Kent Wilska

"Tämä maa ei ole köyhä, vaikka täällä onkin köyhiä. Teidän on itse määrättävä rikkaita maksamaan veroja", vastasi EU:n suurlähettiläs Antonio Lopez Peña.

"Minua melkein hävettää antaa tänne eurooppalaisten veronmaksajien rahoja. Maalle jonka henkeä kohden laskettu bruttokansantuote on 2100 dollaria vuodessa, ja vieressä on Haiti, jossa se on alle 400 dollaria" hän jatkoi.

Dominikaaninen tasavalta on keskituloinen maa. YK:n vuoden 2002 Inhimillisen kehityksen raportin (Human Development Report) mukaan Dominikaaninen tasavalta oli 94. maailman 173 maan joukossa.

Suhteellisen korkeasta kehitystasosta huolimatta EU on sitoutunut antamaan Dominikaaniselle tasavallalle 176 miljoonaa euroa kehitysapua vuosina 2001-2007 Cotonou-sopimuksen puitteissa. Lisäksi tulee vielä jäsenmaiden bilateraalinen apu, joka on viime vuosina ollut EU:n komission apua suurempi.

Ulkomaalaiset panostavat koulutukseen


Kaikki ovat samaa mieltä koulutuksen tärkeydestä. Maahan rakentavat ja rahoittavat kouluja niin ystävyysseurat, kansainväliset kehitysjärjestöt kuin Saksan viranomaiset. Koulutus on myös eräs EU:n kehitysyhteistyön tärkeimpiä kohteita. Dominikaanisen tasavallan viranomaisilla ei tunnu kuitenkaan olevan intoa panostaa koulutukseen omilla rahoilla. Ei ihme, tuleehan rahaa muualtakin. Maan kansallinen koulutusstrategia on ollut jo vuosia hautautuneena puoluepoliittisten kiistojen alle. Samalla rahaa löytyy kuitenkin luonnonpuistoja halkovien moottoriteiden rakentamiseen tai huippuvirkamiesten astronomisiin palkkoihin.

"Viranomaiset sanovat koulutuksen olevan prioriteetti. No jos näin on, niin muuttakaa sanat pesoiksi. Kysymys on vain budjetin sisäisestä siirrosta", toteaa EU:n lähettiläs Antonio Lopez Peña tiukasti.

Köyhyydenvastainen strategia kadoksissa


Taistelu köyhyyden vähentämiseksi tuntuu myös olevan enemmän ulkomaisten järjestöjen asia kuin maan hallituksen.

"Jos hallituksella on joku strategia köyhyyden poistamiseksi niin minä en ole sellaista nähnyt. Hallitus tekee yksittäisiä tekoja, mutta sillä ei ole kokonaisvaltaista suunnitelmaa. On paljon helpompaa jaella pussukoita vaalikampanjan yhteydessä, kun yrittää ratkaista ongelmia", Lopez Peña selittää.

Myös EU:n kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari Poul Nielson vaati Dominikaaniselta tasavallalta konkreettisempia toimia köyhyyden ja epätasaisen tulonjaon parantamiseksi vieraillessaan maassa viime kesäkuussa.

Dominikaanisen tasavallan rikkain 10 prosenttia väestöstä ansaitsee noin 36 prosenttia kaikista tuloista, kun köyhimmälle 40 prosentille jää alle 15 prosenttia tuloista. Runsas kolmannes maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.

Kansalaisjärjestöt seuraamaan EU-yhteistyötä


KEPA tukee paikallisten kansalaisjärjestöjen pyrkimyksiä seurata EU:n kehitysyhteistyön muotoilua ja toteuttamista Dominikaanisessa tasavallassa. Köyhyyden vastainen taistelu, koulutus, kauppasopimukset ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ovat seurannan teemoja. Mihin eurooppalaisten veronmaksajien rahat käytetään, onko avulla myönteisiä vaikutuksia, miksi maan oma hallitus ei kysy asukkailta mitä he haluavat? Miksi EU tukee kaivossektoria 30 miljoonalla eurolla, vaikka maassa toimii pääosin pohjoisamerikkalaisia yrityksiä? Kaikki nämä ja monet muut ovat kysymyksiä, joihin seurannalla haetaan vastauksia.

EU:n kehitysyhteistyön monitorointi Dominikaanisessa tasavallassa on osa laajempaa eurooppalaisten kehitysjärjestöjen verkoston Eurostepin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa 2001-2004 toteutettavaa ohjelmaa.