Uutinen

EU harkitsee suurta apupakettia Kolumbiaan

Jukka Aronen
19.12.2000

Kolumbian 40-vuotinen sisällisota on kriittisessä vaiheessa. Rauhanneuvottelut ovat katkolla tammikuun lopulla. Jos keskusteluja onnistutaan jatkamaan, EU tarjonnee suurta apupakettia rauhan edistämiseksi. Suomi haluaisi omalta osaltaan tukea sodan uhreja, eritoten naisia ja lapsia.


Kolumbialainen sosiologi Alfredo Molano ei jaksa uskoa rauhanneuvotteluiden onnistumiseen. (Kuva: Jukka Aronen)

Magdalena Medion kunta on Kolumbian pahinta konfliktialuetta. Vuoristoisella seudulla sijaitsevassa kunnassa elää noin 50 000 maanviljelijäperhettä. Arjen huolettomuus on kaukana. Aluetta miehittää parisen tuhatta puolisotilaallisen AUC-järjestön sotilasta, jotka sotivat vasemmistosissejä vastaan. Kunnan suurimmassa kaupungissa Barrancabermejassa on murhattu pelkästään tänä vuonna 400 ihmistä.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston ja Helsingin yliopiston iberoamerikkalaisen keskuksen järjestämässä Kolumbia-seminaarissa joulukuussa vieraillut jesuiittapappi Francisco de Roux tuntee Magdalena Medion alueen kuin omat taskunsa.

Roux kertoo: "Todellisia häviäjiä ovat paikalliset maanviljelijät. Sekä puolisotilaalliset joukot että sissit kohtelevat heitä kaltoin. Puolisotilaallisten joukkojen viesti paikallisille on selvä: jos kannatat meitä, olet turvassa - jos olet meitä vastaan, emme voi taata, mitä sinulle tapahtuu."

Neuvottelut veitsenterällä

Kolumbian 40-vuotinen sota on yksi Latinalaisen Amerikan verisimmistä. Viime vuosina maan sisäisten pakolaisten määrä on kasvanut keskimäärin 300 000:lla joka vuosi. Sissien, armeijan ja puolisotilaallisten joukkojen välisissä yhteenotoissa kuolee vuosittain noin 3 000 kolumbialaista. Puolisotilaallisten joukkojen on arvioitu suorittavan noin 80 prosenttia surmatöistä.

Helsingin Kolumbia-seminaariin osallistunut YK:n Kolumbian-erikoislähettiläs Jan Egeland tietää, miten vaikeaa on saada osapuolet saman pöydän ääreen. Suurin sissiryhmä Farc, jonka riveissä taistelee 17 000 kolumbialaista, on kutsuttu neuvottelupöytään 31. tammikuuta mennessä. Sissit ovat ilmoittaneet, etteivät osallistu jos hallituksella ei ole selvää suunnitelmaa puolisotilaallisten joukkojen toiminnan kontrolloimiseksi.

Vuonna 1997 perustettu oikeistolaisten puolisotilaallisten joukkojen kattojärjestö AUC koostuu pääosin nimettöminä pysyttelevistä sotilaista, joiden toimintaan hallitus ja armeija ovat yrittäneet puuttua, mutta käytännössä AUC toimii melko esteettä. Esimerkiksi Magdalena Medion alueella AUCilla on useita pieniä varuskuntia ja linnakkeita, joiden sijainti tunnetaan.

Presidentti Andres Pastranan johtaman hallituksen ja Farcin neuvotteluiden onnistumisen eteen on tehty paljon työtä. Egelandin mukaan kummankin osapuolen hyväksymän, neutraalin ja turvallisen neuvottelupaikan valmistaminen on vaikeaa ja hidasta. Jos tammikuun neuvottelut kariutuvat, seuraaviin keskusteluihin voi venähtää pitkäkin aika. Rauhanprosessin kannalta eletään kriittistä vaihetta.

Syrjinnän ideologit

Kolumbian puolisotilaallisten joukkojen ja sissien yhteenottoa kuvaillaan usein sekavaksi kamppailuksi, jossa ideologioilla ei ole enää merkitystä. Syy on selvä: kummatkin osapuolet ovat mukana kokaiinin tuotannossa ja salakaupassa. Taistelevat osapuolet ovat varoissaan ja pystyvät siksi myös värväämään köyhiä maanviljelijöitä riveihinsä.

"On kuitenkin väärin olettaa, että sissit olisivat mukana kamppailemassa ainoastaan taloudellisista resursseista ja kokaainivoitoista", varoittaa ranskalaisen ihmisoikeuspalkinnon vastikään voittanut jesuiitta Roux. "Sissit perustelevat toimintaansa yhä ideologisesti. He sanovat ajavansa taistelullaan ennen kaikkea yhteiskunnallista muutosta."

Sissiliikkeiden syntymisen taustalla on maan tiukka kaksipuoluejärjestelmä, joka ei ole sallinut yhteiskunnallista reformia vaativille liikkeille virallista vaikutuskanavaa. "Eliittien harjoittamaan syrjintään on vastattu tarttumalla aseisiin", selittää maanpaossa asuva sosiologi Alfredo Molano. "Konfliktin ratkaisu riippuu pitkälti siitä, saadaanko sissiliikkeen edustajat integroitua maan poliittiseen kenttään".

Apupaketeilla rauhaa?

Ratkaisun avaimet ovat myös ulkomailla. Yhdysvallat on ajanut vahvaa kahdenkeskisen avun pakettia Kolumbiaan. Plan Colombiaksi ristitty suunnitelma perustuu muun muassa Kolumbian armeijan vahvistamiseen ja kokaiiniviljelmien lentomyrkytykseen. Pohjoismaalaiset ovat arvostelleet suunnitelmaa ja vaatineet sosiaalisektorin huomioonottamista ratkaisua haettaessa.

Plan Colombiaan liittyy myös tiukka talouskuri ja kaupan vapauttaminen. Useiden tahojen mielestä talouden vapauttaminen vaikeuttaa rauhanprosessia. Hallituksen mahdollisuus rahoittaa sosiaalisektoria pienenee ja siten neuvotteluiden liikkumavara kapenee. Myös kokaiiniviljelyä korvaava vaihtoehtoinen viljely vaikeutuu, kun halvat ulkomaiset maataloustuotteet valtaavat Kolumbian markkinat.

Jos neuvotteluissa päästään eteenpäin tammikuun lopulla, Euroopan unioni antanee Kolumbialle suuren apupaketin, jolla pyritään tekemään rauhantilasta kannattava vaihtoehto myös taisteleville osapuolille. UM:n kehitysyhteistyöosaston Amerikan ja Aasian linjan johtajan Sauli Feodorowin mukaan Suomi osallistuu mahdolliseen Kolumbia-tukeen EU:n kautta: "Olemme kiinnostuneita avustamaan sodan uhreja, etenkin naisia ja lapsia". Avun lopullinen määrä ja muoto selviävät kuitenkin vasta keväällä 2001.