Vastahankaisen Suomen pääministeri Juha Sipilä tapasi toimittajia Brysselissä kesäkuussa.
Kuva: Anne Sjöholm / Valtioneuvoston kanslia

EU haluaa hillitä veropakoa, Suomi jarruttaa

Euroopan komissio julkaisi keväällä 2015 suunnitelmansa yhtiöiden verojen välttelyn kitkemiseksi. Viime viikolla julkaistun Suomen hallituksen kannan mukaan Suomi kritisoi monia näistä aloitteista.
Matti Ylönen
17.9.2015

Yle toi tiistaina julkisuuteen Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin hallitusjäsenyyden luxemburgilaisessa veroparatiisiyhtiössä. Jäsenyys on kiusallinen muun muassa siksi, että EU:ssa työskentelee parhaillaan komitea, joka pyrkii tilkitsemään marraskuun 2014 LuxLeaks-tietovuotoskandaalin esiin nostamia porsaanreikiä.

Vain viikkoa ennen Berner-kohua Suomen hallitus julkaisi kantansa Euroopan unionin komission kesäkuiseen tiedonantoon, joka käsitteli oikeudenmukaista ja tehokasta yhtiöverojärjestelmää. Komission esittämät aloitteet pyrkivät estämään erityisesti verojen välttelyä, mutta osa niistä auttaisi merkittävästi myös laittoman veronkierron torjunnassa.

Hallitusohjelman mukaan "Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi". Lisäksi hallitusohjelmassa halutaan "tiivistää yritysveropohjaa ja torjua harmaata taloutta", vieläpä niin että nämä toimet toisivat 150 miljoonan verotulot. Nämä lupaukset vaikuttavat nyt olevan hyvin heikolla pohjalla.

Ei kattavammille veroparatiisilistoille

EU:n komissio on pitkään jatkuneen paineen jälkeen lähtenyt kehittämään omaa listaansa yhteistyöhaluttomista veroparatiiseista. Tällaiset listat ovat tärkeitä kehitettäessä Finnfundin ja muiden julkisten rahoituslaitosten sijoituskriteerejä.

Tarvetta työlle on Finnfundin 130 miljoonan pääomakorotuksen lisäksi siksi, että sen käyttämä OECD:n yhteistyöhaluttomien valtioiden lista kattaa vain osan veroparatiiseista. OECD:n elokuussa 2015 julkaiseman lehdistötiedotteen mukaan vain kolme valtiota oli täysin yhteistyöhaluttomia, lisäksi monessa muussa valtiossa oli pienempiä puutteita. Finnfund sanoo pidättäytyvänsä tällä hetkellä sijoituksista 24 maahan.

EU:n komission lista on hieman kattavampi, ja sille on nostettu tähän mennessä 30 maata. Mukaan on otettu valtiot, jotka vähintään 10 EU-maata on listannut yhteistyöhaluttomaksi.

Pääasiassa EU:n listalle on tosin päätynyt saarivaltioita ja muita pieniä veroparatiiseja. Lista on heikko kompromissi, jolta on jätetty pois muun muassa LuxLeaks-kohun ydinvaltio Luxemburg sekä Tax Justice Networkin kattavan finanssisalaisuusindeksin tiukin salaisuusvaltio Sveitsi.

Näistä porsaanrei’istä huolimatta Suomen hallitus suhtautuu listaan kriittisesti. Hallituksen kannanotossa todetaan, että "on epäselvää, millä perusteilla listalla mainittuja valtioita pidetään yhteistyökyvyttöminä", koska "esimerkiksi OECD:n vastaavalla listalla ei ole tällä hetkellä yhtään valtiota".

Vaikuttaa siltä, että monet veroparatiisit eivät Suomen mukaan ole yhteistyökyvyttömiä, koska OECD ei ole nostanut niitä omalle vesitetylle mustalle listalleen.

Lisäperusteena hallitus toteaa, että "EU:n listalla mainitut valtiot ovat tehneet tietojenvaihtosopimuksia useiden jäsenvaltioiden kanssa." Kuitenkin finanssikriisin jälkeen Suomessa tunnustettiin yleisesti, että tietojenvaihtosopimukset ovat jääneet veroparatiiseissa usein kuolleiksi kirjaimiksi.

Tietopyyntöjä tekevän veroviranomaisen täytyy tietää jo pyyntöä tehdessään monia yksityiskohtaisia tietoja pyydettävistä luvuista. Lisäksi veroparatiisit ovat vastanneet tietopyyntöihin usein pitkällä viiveellä.

Ovi raollaan patenttibokseille

Monet EU-maat ovat viime vuosina lähteneet mukaan yritysten aineettomille oikeuksille annetuilla veroeduilla käytäviin verosotiin.

Luxemburg, Britannia, Hollanti ja moni muu maa on perustanut lainsäädännöllisiä "patenttibokseja" tai "innovaatiobokseja", joiden puitteissa yritykset saivat merkittäviä veroetuja patenteista saaduista tuloista tai laajemmin kaikista tuloista, jotka ovat perustuneet yrityksen hallinnoimiin aineettomiin oikeuksiin.

Käytännössä nämä boksit tarjoavat suuryrityksille helpon tavan alentaa verotustaan. Näyttö verohelpotusten vaikutuksesta tutkimuksen kasvuun on jäänyt olemattomaksi.

OECD halusi aluksi laittaa patenttiboksit kuriin, mutta lopulta tänä vuonna järjestö päätyi kompromissiin erityisesti Britannian kanssa. Patenttiboksien alaa rajoitetaan, mutta kaavailtujen uusien sääntöjen puitteissa yritykset voivat edelleen paisuttaa jonkin verran patenttiboksien avulla kirjattuja tutkimusmenojaan.

Suomen hallitus kannattaa tätä kompromissia siitäkin huolimatta, että Suomi häviää verotuloja innovaatio- tai patenttibokseja käyttäville maille. Tiukempaa linjaa vaatimalla Suomi voisi saada itselleen lisää verotuloja ja toteuttaa samalla hallitusohjelman linjauksiaan veropaon suitsimisesta. Tähän ei kuitenkaan ole jostain syystä haluttu lähteä.

Ei yhteiselle, yhdistetylle veropohjalle

EU:n komission esityksen kauaskantoisin kohta on esitys siirtymisestä yhteiseen, yhdistettyyn yhtiöveropohjaan. Sen ensimmäinen askel olisi yhtiöiden veropohjan eli verotettavien tulojen määritelmien yhdenmukaistaminen.

Tämän jälkeen verotulot jaettaisiin jäsenmaiden kesken kaavalla, jossa otettaisiin huomioon esimerkiksi työntekijöiden työskentelyvaltiot, tuotantolaitosten ja tutkimuskeskusten sijainnit ja niin edelleen.

Kaava jättäisi huomioimatta verosuunnittelua varten perustetut pöytälaatikkoyhtiöt ja keinotekoisen voittojen siirron maasta toiseen. Näin suuri osa yhtiöiden verojen välttelystä saataisiin tilkittyä.

Suomessa on kannettu huolta järjestelmän vaikutuksesta Suomen verotuloihin, siitäkin huolimatta että verotulojen jakokaavan yksityiskohdat ovat täysin auki. Hallitus kannattaa hallituksen kirjelmässä lakonisesti vaiheittaista etenemistä, koska "nykyistä direktiiviehdotusta on käsitelty useita vuosia ilman sanottavaa edistystä."

Maakohtaista raportointia vastustetaan kiertoilmauksin

Viimeisenä Suomi haluaa jarruttaa myös aloitetta yritysten maakohtaisesta veroraportoinnista. Hallitus toteaa, että "julkisesta veroraportoinnista päätettäessä on otettava huomioon mm. sen vaikutus yritysten hallinnolliseen taakkaan."

Käytännössä tätä kiertoilmausta käytettiin jo edellisen hallituksen aikana estämään yritysten taloustietojen maakohtaisen läpinäkyvyyden laajentaminen.

Aivan kaikessa Suomen hallitus ei sentään asetu poikkiteloin. Esimerkiksi riitojenratkaisun kehittäminen valtioiden välisissä verokiistoissa saa hallituksen esityksessä vihreää valoa. Lisäksi hallitus kannattaa tietyin varauksin EU:n jäsenmaiden haitallisia verokäytäntöjä valvovan ryhmän vahvistamista.

Tämä on kuitenkin laiha lohtu. Sipilän hallituksen esittämillä lääkkeillä ei yhtiöiden aggressiivista verosuunnittelua tilkitä. Eduskunnalla on vielä mahdollisuus vaikuttaa esitykseen valiokuntakäsittelyssä.

Juttua on korjattu 21.9. Aiemmasta versiosta saattoi saada kuvan, että Finnfund pidättäytyy sijoituksista vain kolmeen maahan. Finnfund sanoo pidättäytyvänsä tällä hetkellä sijoituksista 24 maahan.