EU haluaisi velvoittaa luonnonvara-alan yrityksiä raportoimaan maksamansa verot ja maksut maa- ja hankekohtaisesti. Yksi olennaisista kysymyksistä on luonnonvara-alan määrittely: koskeeko mahdollinen raportointipakko myös esimerkiksi Suomelle tärkeää metsäsektoria.
Kuva:
Joerg Reimann
iStockphoto
Uutinen

EU haluaa avata luonnonvarayritysten tilejä

Eduskunta pohtii parhaillaan kantaansa kehitysmaille tärkeään EU-aloitteeseen, joka avaisi metsä-, kaivos- ja öljyalan yritysten maakohtaista talousraportointia. Työministeri Lauri Ihalainen esitti maanantaina EU:n kilpailukykyneuvostossa Suomen vielä melko varovaisia kantoja asiaan.
Matti Ylönen
22.2.2012

Euroopan komissio esitti lokakuussa 2011 EU:n avoimuus- ja kirjanpitodirektiivien uudistamista. Laajan uudistuspaketin osana oli ehdotus, joka velvoittaisi metsä-, kaivos- ja öljyalan yrityksiä raportoimaan maksamansa verot ja maksut maa- ja hankekohtaisesti.

Jäsenmaat miettivät parhaillaan kantojaan lakiesitykseen. Kehitysmaiden kannalta parhaimmillaan uudistus voi viedä luonnonvara-alan läpinäkyvyyttä pitkän harppauksen eteenpäin. Toisaalta esityksessä on jo nyt puutteita ja porsaanreikiä, joita esimerkiksi Yhdysvaltain vastaavassa lainsäädännössä ei ole. Pahimmillaan esitys voi vesittyä jäsenmaiden käsittelyssä lisää.

Yksi tärkeimmistä aloitteista veroparatiisien suitsimiseksi

Suomessa komission esitys asettaa testiin hallitusohjelman linjaukset, jonka mukaan "Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa" ja "korostaa kehityspolitiikassaan johdonmukaisuutta".

Yritysten maakohtaisen avoimuuden lisäämistä pidetään yhtenä tärkeimmistä aloitteista veroparatiisien suitsimiseksi ja kehitysmaiden veronkannon turvaamiseksi. Hallitus sitoutuu ohjelmassaan edistämään "myös ylikansallisten yritysten maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamista".

"Monet monikansalliset yritykset järjestelevät verotustaan tällä hetkellä käyttämällä toiminnoilleen alueita ja valtioita, joissa verotus on olematonta ja joiden lainsäädäntö velvoittaa vain minimaaliseen yritystietojen paljastamiseen", totesi aihetta seuraava europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) blogissaan 3. helmikuuta.

Pietikäinen koostaa europarlamentissa konservatiivityöryhmän kantaa EU:n talousvaliokuntaan. Hän on huolissaan myös veroparatiisien roolista.

"Lisäksi tilannetta pahentavat veroparatiisit, joita jotkut käyttävät hyväkseen. Arviolta puolet maailmankaupasta tehdään veroparatiisien kautta", Pietikäinen jatkaa.

Kehitysjärjestöt, osa sijoittajista ja monet muut tahot ovat kampanjoineet yritysten täyden maakohtaisen talousraportoinnin puolesta. Komission ehdotus sisältää vain luonnonvara-alan yritykset.

Lakiesitykseen ei sisälly esimerkiksi vaatimuksia yritysten tulojen maakohtaisesta raportoinnista tai tytäryhtiörakenteiden julkistamisesta. Lisäksi hallituksille suunnitellaan mahdollisuutta tehdä yleiseen raportointivelvollisuuteen poikkeuksia. Uusi lainsäädäntö olisi puutteistaan huolimatta askel avoimempaan suuntaan.

Suomen kannanmuodostus käynnistyi joulukuussa

Valtiovarainministeriö jätti avoimuusdirektiiviä koskevan kirjelmän eduskunnan suurelle valiokunnalle joulukuussa. Hallituksen kantaa linjaavan kirjelmän sävy oli periaatteessa myönteinen.

"Suomi suhtautuu myönteisesti myös avoimuuden lisäämiseen kehittyvissä maissa harjoitettavassa luonnonvarojen hyödyntämisliiketoiminnassa, mihin direktiiviehdotukseen sisältyvä maakohtainen raportointivelvollisuus liittyy", kirjelmä linjasi.

Kirjelmä sisälsi kuitenkin varauksia. Valtiovarainministeriö toivoi, että "komissio saattaisi voimaan maakohtaista raportointia koskevan ehdotuksen vain saman laajuisesti Yhdysvaltojen lainsäädännön soveltamisalan kanssa." Yhdysvalloissa astui juuri voimaan vastaavantyyppinen lainsäädäntö.

Lisäksi valtiovarainministeriö halusi velvoittaa komission "tehokkaisiin toimiin direktiiviehdotusta vastaavan sääntelyn voimaan saattamisen edistämiseksi kolmansissa maissa."

Suuri valiokunta ohjasi kirjelmän jatkokäsittelyyn talousvaliokuntaan. Valiokunta järjesti 8. helmikuuta asian ensimmäisen käsittelyn, johon se pyysi ministeriöiden ja finanssivalvonnan lisäksi asiantuntijapuheenvuorot Finanssialan keskusliitolta, Elinkeinoelämän keskusliitolta ja Keskuskauppakamarilta.

Suomella ei kiirettä eturiviin

Valtiovarainministeriön linjauksella Suomi tuskin toimisi eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa. Työministeri Lauri Ihalaisen lausunto EU:n kilpailukykyneuvostossa 20. helmikuuta oli myös melko varovainen.

"Suomi kannattaa kolmansissa valtioissa toimivien yritysten vastuullisuutta ja läpinäkyvää toimintaa. Siinä mielessä direktiivin tavoite on erittäin tärkeä ja selkeä", Ihalainen aloitti puheenvuoronsa.

Suomi ei kuitenkaan lämmennyt komission ehdottamalle hankekohtaiselle raportoinnille. Myös kannanotto raportointivelvollisuuden minimisummiin jäi vielä vaille konkretiaa. Kansalaisjärjestöt ovat esittäneet raportointirajaksi 15 000 euroa, kun jotkut yritykset ovat vaatineet rajaa jopa miljoonaan euroon.

Luonnonvara-alan määritelmistä käydään poliittista vääntöä.

"Suomen alustava kanta on ollut se, että tämä koskisi kaivostoimintaa, mutta haluamme mielellään kuulla mitä tästä aihepiiristä täällä keskustellaan. Arvioimme sitten tämän keskustelun pohjalta erikseen miten suhtaudumme aloitteen laajentamiseen muihin sektoreihin kuin vain kaivostoiminta", muotoili Ihalainen lausunnossaan.

Oleellinen kysymys onkin, onko metsäsektori mukana, ja tukeeko Suomi sen ottamista mukaan.

Lobbarit tekevät pitkää päivää

Kansainvälisesti monet sijoittajat ovat lähteneet vaatimaan avoimempaa raportointia sijoitusriskien läpinäkyvyyden lisäämiseksi, mutta Suomessa aloite on vielä melko huonosti tunnettu.

Eri alojen yritykset lobbaavat parhaillaan Brysselissä ja EU:n jäsenvaltioissa heikentääkseen nyt esitetyn suppean maakohtaisen raportoinnin tehoa. Financial Times raportoi 20. helmikuuta, että Jorma Ollilan johtama Shell oli liittynyt aloitteen vastustajiin.

Lehden mukaan Shell on luonnehtinut lakiesityksen "vaikutuksia rajalliseksi ja hyötyjä epäselviksi."

"Minä haluan tietää, että yritykset joihin sijoitan hoitavat suhteensa hallituksiin avoimesti ja läpinäkyvästi siten, että tehdyt sopimukset eivät uhkaa tulla revityiksi", vastasi suursijoittaja George Soros Financial Timesissa Shellin linjanvetoon.