Kuva:
Srdjan Srdjanov
iStockphoto
Uutinen

EU aikoo leikata budjetissaan eniten kehitysapua

EU-maiden johtajat käyvät parhaillaan budjettineuvotteluja vuosille 2014–2020. Kehitysyhteistyömenoihin on esitetty jopa 11 prosentin leikkauksia.
Sanna Jäppinen
7.2.2013

Eurooppa-neuvosto jatkaa 7.-8. helmikuuta viime marraskuussa tuloksettomina päättyneitä budjettineuvotteluja. EU-maiden johtajat yrittävät sopia rahoituskehyksistä vuosille 2014–2020.

Marraskuun neuvottelujen umpikujaan johti se, että EU:n nettomaksajat – myös Suomi –  Britannian johdolla vaativat unionin menoihin rajuja leikkauksia, jopa tuhat miljardia euroa.

Suurin potti menoista kuluu nykyään unionin köyhimpien alueiden ja maatalouden tukemiseen, mutta näihin rahoihin ollaan myös nihkeimmin koskemassa, kirjoittaa brittilehti Guardian. Helsingin Sanomien mukaan myös Suomi vastustaa meneillään olevissa neuvotteluissa maatalousrahojen leikkaamista.

Eniten budjettihöylä näyttäisi leikkaavan unionin kehitysyhteistyörahoja, joka tarkoittaa sekä Euroopan kehitysrahastoa (EKR), joka keskittyy pääosin Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan, sekä kehitysyhteistyöinstrumenttia, jonka pääkohteet ovat Latinalainen Amerikka ja Aasia. Yhteensä näille on komission alkuperäisessä esityksessä myönnetty 51 miljardia euroa.

Marraskuussa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy esitti kaikkiaan 13 miljardin leikkausta EU:n ulkosuhdebudjettiin verrattuna komission ehdotukseen. Kehitysyhteistyövarojen leikkaukset olisivat 11 prosenttia. Muilla budjettilinjoilla leikkaukset ovat keskimäärin 7,5 prosenttia, Guardian kirjoittaa.

EKR ei tarkkaan ottaen kuulu EU:n yleiseen talousarvioon, vaan se on erillinen rahasto, mutta jäsenvaltioiden rahastoon suuntaamista varoista päätetään yhteisissä budjettineuvotteluissa.

Järjestöt: EU:n leikkauksilla on massiiviset seuraukset

EU kokonaisuudessaan on maailman suurin avunantaja, ja viidennes unionin kehitysavusta kanavoituu Euroopan komission kautta. Nyt ehdotetut leikkaukset näkyisivät kehitysyhteistyöjärjestöjen mukaan dramaattisesti maailman köyhimpien ihmisten elämässä.

”EU:n humanitaarista ja kehitysapua pidetään yhtenä maailman tehokkaimmista, vaikuttavimmista ja läpinäkyvimmistä. Eurooppa voi olla ylpeä siitä, mitä sen kehitysavulla on saatu ja voidaan saada aikaan. Johtajat eivät saa käyttää elintärkeää apubudjettia tinkimisen välineenä tämän viikon neuvotteluissa”, toteaa brittiläisen Bond-verkoston toiminnanjohtaja Ben Jackson eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän CONCORDin tiedotteessa.

CONCORDin mukaan EU:n avun ansiosta esimerkiksi 50 miljoonaa ihmistä on säästynyt näkemästä nälkää kolmen viime vuoden aikana, sen avulla on turvattu peruskoulutus yli yhdeksälle miljoonalle lapselle ja varmistettu puhdas juomavesi yli 31 miljoonalle ihmiselle.

Järjestöt kehottavat leikkauksista päättäviä EU-johtajia pitämään mielessä myös kansalaisten näkemykset. Viime lokakuussa julkistetun Eurobarometri-mittauksen mukaan 85 prosenttia EU-kansalaista suhtautuu myönteisesti kehitysapuun.

Kansainvälinen Oxfam-järjestö muistuttaa omassa tiedotteessaan, että vaihtoehtoja kehitysavun rajuille leikkauksille on: Euroopan komission omien laskelmien mukaan unioni menettää esimeriksi veronkierron ja verojen välttelyn takia vuosittain yli tuhat miljardia dollaria.